KORONAPANDEMIAN VAIKUTUKSET VAALIJALASSA - LÄHIJOHTAJIEN KOKEMA TYÖHYVINVOINTI 2020-2021
Vaske, Hertta-Kaisa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526505
Tiivistelmä
Koronapandemian vaikutukset päivittäisjohtamiseen tiedostettiin Vaalijalassa lähes välittömästi pandemian alettua. Organisaatiossa pyrittiin vastaamaan pandemian aiheuttamiin muutoksiin ja rajoituksiin sairaanhoitopiirin ohjeistusten mukaan. Työajassa ja työympäristössä tapahtuneet muutokset sekä työtehtävien uudelleen organisointi, vaativat sekä organisaatiolta että lähijohtajilta taitoja ja kykyä resilientteyteen. Työhyvin-voinnin johtamisessa onnistuminen koronapandemian aikana edellytti Vaalijalan johtoryhmältä suunnitelmallista toimintaa.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin fokusryhmähaastatteluilla Vaalijalan lähijohtajien työhyvinvointia koronapandemian aikana vuosina 2020-2021. Haastattelut toteutettiin teams-alustalla laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tavoitteena oli löytää lähijohtajien työhyvinvointiin vaikuttaneita tekijöitä ja näin uudistaa työhyvinvoinnin kehittämisen kohteita lähijohtajien kokemusten perusteella.
Kohdejoukoksi valikoitui yhdeksän lähijohtajaa, joiden valinnasta vastasi kuntoutuksen johtaja. Kolme lähijohtajista valittiin avopalveluyksiköistä ja loput kuusi Nenonpellon yksiköistä. Kahdeksaa lähijohtajaa haastateltiin.
Kehittämistyön tutkimustulosten mukaan, korona vaikutti lähijohtajien työhyvinvointiin negatiivisesti ja johtoryhmän toiminta työhyvinvoinnin johtamisen osalta positiivisesti onnistuneeksi. Kehittämiskohteiksi nousivat lähijohtajien henkilökohtaisen tuen lisääminen, yksiköiden tietosuojaan liittyvien asioiden tehostaminen ja organisaation tiedottamiseen liittyvien ristiriitaisuuksien ja päällekkäisyyksien poistaminen.
Tämän työn tutkimustuloksia hyödynnetään kohdeorganisaatiossa työhyvinvoinnin johtamisen edelleen kehittämisessä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan yleisesti hyödyntää organisaatioissa työhyvinvoinnin kehittämiseen työhyvinvoinnin johtamista uudistamalla. Seurantatutkimusta on mahdollista tehdä esimerkiksi lähijohtajien työolojen kehittymisestä.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin fokusryhmähaastatteluilla Vaalijalan lähijohtajien työhyvinvointia koronapandemian aikana vuosina 2020-2021. Haastattelut toteutettiin teams-alustalla laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tavoitteena oli löytää lähijohtajien työhyvinvointiin vaikuttaneita tekijöitä ja näin uudistaa työhyvinvoinnin kehittämisen kohteita lähijohtajien kokemusten perusteella.
Kohdejoukoksi valikoitui yhdeksän lähijohtajaa, joiden valinnasta vastasi kuntoutuksen johtaja. Kolme lähijohtajista valittiin avopalveluyksiköistä ja loput kuusi Nenonpellon yksiköistä. Kahdeksaa lähijohtajaa haastateltiin.
Kehittämistyön tutkimustulosten mukaan, korona vaikutti lähijohtajien työhyvinvointiin negatiivisesti ja johtoryhmän toiminta työhyvinvoinnin johtamisen osalta positiivisesti onnistuneeksi. Kehittämiskohteiksi nousivat lähijohtajien henkilökohtaisen tuen lisääminen, yksiköiden tietosuojaan liittyvien asioiden tehostaminen ja organisaation tiedottamiseen liittyvien ristiriitaisuuksien ja päällekkäisyyksien poistaminen.
Tämän työn tutkimustuloksia hyödynnetään kohdeorganisaatiossa työhyvinvoinnin johtamisen edelleen kehittämisessä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan yleisesti hyödyntää organisaatioissa työhyvinvoinnin kehittämiseen työhyvinvoinnin johtamista uudistamalla. Seurantatutkimusta on mahdollista tehdä esimerkiksi lähijohtajien työolojen kehittymisestä.