Työskentelyprosessin kehittäminen kuorma-autokorjaamolla
Saikko, Teemu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526581
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on selvittää kuorma-autokorjaamon työskentelyprosessissa olevia epäkohtia. Epäkohtien tutkimisessa käytetään lean-ajatusmaailman periaatteita, jotta pullonkaulat ja hukat voidaan havaita. Havainnoinnin jälkeen keskitytään poistamaan pullonkaulat ja haitat, jotta työskentelyprosessi kehittyy tehokkaammaksi. Työ tehdään Auto-Kilta Trucks Oy:lle. Tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Voivatko työnjohtajat, varaosahenkilöt ja mekaanikot yhdessä keksiä työskentelyä helpottavia ja tehostavia työtapoja? 2. Parantavatko nämä uudet työtavat koettua työtehokkuutta koeryhmässä? 3. Helpottaako prosessikaavio henkilöstön ymmärrystä toimenkuviensa sisällöstä?
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Tietoa kerättiin yrityksen henkilöstölle tehdylle kyselyllä. Kysely toteutettiin vastaamaan kunkin ammattiryhmän korjaamoprosessin vaihetta. Ammattiryhmät tässä työssä olivat työnjohtajat, varaosahenkilöt ja mekaanikot. Kyselyn vastauksien perusteella kehitettiin korjaamoprosessin osaprosesseja käyttäen lean-menetelmiä. Kehitystyön tuloksena luotiin osaprosesseille toimintatapakaaviot, joilla ohjataan henkilöstöä toimimaan yhtenäisesti. Toimintatapakaaviot luotiin yhdessä koeryhmän jäsenten kanssa. Koeryhmän jäsenet testasivat toimintatapakaaviot käytännön työssä ennen lopullista käyttöönottoa. Testauskäytännöllä hiottiin toimintatapakaaviot mahdollisimman toimiviksi.
Uudet toimintatavat otettiin käyttöön marraskuun alussa, jolloin yhtiön henkilöstö aloitti toimimaan luotujen toimintatapakaavioiden mukaisesti. Toimintatapakaaviot päivitettiin yhtiön käytössä olevaan toimintajärjestelmään. Koeryhmälle tehdyn kyselyn mukaan toimintatapakaaviot auttavat henkilöstöä ymmärtämään aiempaa paremmin toimenkuvansa sisällön. Henkilöstö kokee myös toiminnan muuttuneen hivenen tehokkaammaksi. Yrityksen käyttöön luotiin yhteensä kuusi toimintatapakaavioita. Toimintatapakaavioita on luotiin seuraaviin osaprosesseihin: työn vastaanotto, varaosien ennakkovaraus, keskeneräisten työt ja työn lopetus.
Tutkimuskysymyksiin saatiin seuraavat vastaukset: 1. Työnjohtajat, varaosahenkilöt ja mekaanikot voivat yhdessä keksiä työskentelyä helpottavia ja tehostavia työtapoja. 2. Koeryhmän kyselytuloksen perusteella ei voida varmasti sanoa työtehokkuuden parantuneen näin lyhyellä seurantajaksolla. Tehokkuus on parantunut hieman verrattuna aiempaan toimintatapaan kokemusten perusteella. 3. Koeryhmän kyselytuloksen perusteella voidaan todeta, että henkilöstö ymmärtää nyt paremmin toimenkuvansa ja tietää paremmin mitä heiltä odotetaan. Kehitysprojektissa havaittiin muutosvastarintaa ja aiempien kehityshankkeiden koetut negatiiviset kokemukset luultavasti vaikuttivat projektiin. Yrityksen on jatkossakin panostettava korjaamoprosessin kehittämiseen ja kehittämiseen tarvitaan koko organisaation tuki.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Tietoa kerättiin yrityksen henkilöstölle tehdylle kyselyllä. Kysely toteutettiin vastaamaan kunkin ammattiryhmän korjaamoprosessin vaihetta. Ammattiryhmät tässä työssä olivat työnjohtajat, varaosahenkilöt ja mekaanikot. Kyselyn vastauksien perusteella kehitettiin korjaamoprosessin osaprosesseja käyttäen lean-menetelmiä. Kehitystyön tuloksena luotiin osaprosesseille toimintatapakaaviot, joilla ohjataan henkilöstöä toimimaan yhtenäisesti. Toimintatapakaaviot luotiin yhdessä koeryhmän jäsenten kanssa. Koeryhmän jäsenet testasivat toimintatapakaaviot käytännön työssä ennen lopullista käyttöönottoa. Testauskäytännöllä hiottiin toimintatapakaaviot mahdollisimman toimiviksi.
Uudet toimintatavat otettiin käyttöön marraskuun alussa, jolloin yhtiön henkilöstö aloitti toimimaan luotujen toimintatapakaavioiden mukaisesti. Toimintatapakaaviot päivitettiin yhtiön käytössä olevaan toimintajärjestelmään. Koeryhmälle tehdyn kyselyn mukaan toimintatapakaaviot auttavat henkilöstöä ymmärtämään aiempaa paremmin toimenkuvansa sisällön. Henkilöstö kokee myös toiminnan muuttuneen hivenen tehokkaammaksi. Yrityksen käyttöön luotiin yhteensä kuusi toimintatapakaavioita. Toimintatapakaavioita on luotiin seuraaviin osaprosesseihin: työn vastaanotto, varaosien ennakkovaraus, keskeneräisten työt ja työn lopetus.
Tutkimuskysymyksiin saatiin seuraavat vastaukset: 1. Työnjohtajat, varaosahenkilöt ja mekaanikot voivat yhdessä keksiä työskentelyä helpottavia ja tehostavia työtapoja. 2. Koeryhmän kyselytuloksen perusteella ei voida varmasti sanoa työtehokkuuden parantuneen näin lyhyellä seurantajaksolla. Tehokkuus on parantunut hieman verrattuna aiempaan toimintatapaan kokemusten perusteella. 3. Koeryhmän kyselytuloksen perusteella voidaan todeta, että henkilöstö ymmärtää nyt paremmin toimenkuvansa ja tietää paremmin mitä heiltä odotetaan. Kehitysprojektissa havaittiin muutosvastarintaa ja aiempien kehityshankkeiden koetut negatiiviset kokemukset luultavasti vaikuttivat projektiin. Yrityksen on jatkossakin panostettava korjaamoprosessin kehittämiseen ja kehittämiseen tarvitaan koko organisaation tuki.