Valmentavan esihenkilötyön nykytila ja johtamislupauksen määrittely organisaatiossa X
Juuma-Huuppola, Sanna (2022)
Juuma-Huuppola, Sanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526603
Tiivistelmä
Sukupolvien väliset odotukset johtamiselta ja työltä ovat muuttuneet. Y- ja Z-sukupolvet odottavat työltään kehittymismahdollisuuksia ja käskytyksen sijaan valmentavaa otetta johtamisessa. Valmentava johtaminen onkin nouseva trendi nykyaikaisessa tyylissä johtaa.
Kohdeorganisaatio X toimii ympäristöalalla ja se työllistää noin 800 työntekijää, joista 134 toimii esihenkilöasemassa. Organisaation tavoitteena on tasalaatuistaa esihenkilötyötä ja sitä varten valmentavan otteen jalkautus esihenkilötyöhön on koettu tärkeäksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kohdeorganisaation valmentavan esihenkilötyön nykytila, tavoitetila ja määritellä johtamislupaus valmentavalle johtamiselle.
Opinnäytetyön viitekehyksessä on tutkittu valmentavan johtajuutta ja niitä tekijöitä, joita organisaatiossa ja esihenkilön omassa työssä sekä osaamisessa tulee toteutua, jotta valmentava ote on mahdollista jalkauttaa esihenkilöiden työhön. Toiminnallisessa osuudessa organisaation valmentavan johtamisosaamisen nykytilaa tutkittiin esihenkilöille lähetetyllä kyselyllä, missä he arvioivat omaa johtamisosaamistaan valmentavan johtamisen ydintaitoihin peilaten, sekä asenteellisia näkemyksiä niiden tärkeydestä johtamisessa. Tutkimus teetettiin myös ennakkoon määritellylle otokselle työntekijöitä, mihin kuului yhteensä 247 vastaajaa. Kyselyssä he arvioivat oman esihenkilön valmentavaa johtamisosaamista, jotta voitiin tutkia arvioiden eroavaisuuksia ja mahdollisia ongelmakohtia.
Tuloksista kävi ilmi, ettei osa esihenkilöistä tiennyt, mitä valmentava johtaminen tarkoittaa. Osa taas totesi valmentavan johtamisen toteutuvan kohdeorganisaatiossa jo melko hyvin. Parhaiten esihenkilöiden oman arvion mukaan omassa osaamisessa toteutuivat empaattiset taidot, kuten työntekijöiden hyvinvoinnista välittäminen, kiinnostus heidän näkemyksiään ja mielipiteitään kohtaan sekä luottamus työntekijöihin. Heikoiten toteutuivat taas työntekijän ohjaamiseen ja valmentamiseen liittyvät taidot, työntekijän ohjaaminen ongelmanratkaisutilanteissa, omien mielipiteiden hillitseminen ja neutraalina pysyminen sekä työntekijöiden riittävä vastuuttaminen ja osallistaminen.
Esihenkilöille järjestettiin kehittämistyöpajat, joissa he itse määrittelivät tavoitetilan organisaation valmentavalle johtamiselle sekä ehdotuksia johtamislupauksesta. Näin heidät saatiin paremmin sitoutumaan muutokseen paremmin. Myös henkilöstö haluttiin osallistaa mukaan tähän kehitystyöhön ja he saivat äänestää kehittämistyöpajoissa nousseista johtamislupausehdotuksista heitä parhaiten puhuttelevamman lupauksen.
Kohdeorganisaatio X toimii ympäristöalalla ja se työllistää noin 800 työntekijää, joista 134 toimii esihenkilöasemassa. Organisaation tavoitteena on tasalaatuistaa esihenkilötyötä ja sitä varten valmentavan otteen jalkautus esihenkilötyöhön on koettu tärkeäksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kohdeorganisaation valmentavan esihenkilötyön nykytila, tavoitetila ja määritellä johtamislupaus valmentavalle johtamiselle.
Opinnäytetyön viitekehyksessä on tutkittu valmentavan johtajuutta ja niitä tekijöitä, joita organisaatiossa ja esihenkilön omassa työssä sekä osaamisessa tulee toteutua, jotta valmentava ote on mahdollista jalkauttaa esihenkilöiden työhön. Toiminnallisessa osuudessa organisaation valmentavan johtamisosaamisen nykytilaa tutkittiin esihenkilöille lähetetyllä kyselyllä, missä he arvioivat omaa johtamisosaamistaan valmentavan johtamisen ydintaitoihin peilaten, sekä asenteellisia näkemyksiä niiden tärkeydestä johtamisessa. Tutkimus teetettiin myös ennakkoon määritellylle otokselle työntekijöitä, mihin kuului yhteensä 247 vastaajaa. Kyselyssä he arvioivat oman esihenkilön valmentavaa johtamisosaamista, jotta voitiin tutkia arvioiden eroavaisuuksia ja mahdollisia ongelmakohtia.
Tuloksista kävi ilmi, ettei osa esihenkilöistä tiennyt, mitä valmentava johtaminen tarkoittaa. Osa taas totesi valmentavan johtamisen toteutuvan kohdeorganisaatiossa jo melko hyvin. Parhaiten esihenkilöiden oman arvion mukaan omassa osaamisessa toteutuivat empaattiset taidot, kuten työntekijöiden hyvinvoinnista välittäminen, kiinnostus heidän näkemyksiään ja mielipiteitään kohtaan sekä luottamus työntekijöihin. Heikoiten toteutuivat taas työntekijän ohjaamiseen ja valmentamiseen liittyvät taidot, työntekijän ohjaaminen ongelmanratkaisutilanteissa, omien mielipiteiden hillitseminen ja neutraalina pysyminen sekä työntekijöiden riittävä vastuuttaminen ja osallistaminen.
Esihenkilöille järjestettiin kehittämistyöpajat, joissa he itse määrittelivät tavoitetilan organisaation valmentavalle johtamiselle sekä ehdotuksia johtamislupauksesta. Näin heidät saatiin paremmin sitoutumaan muutokseen paremmin. Myös henkilöstö haluttiin osallistaa mukaan tähän kehitystyöhön ja he saivat äänestää kehittämistyöpajoissa nousseista johtamislupausehdotuksista heitä parhaiten puhuttelevamman lupauksen.