Psyykkisen työkyvyn johtaminen hybridityössä: rekrytoijien psyykkinen työkyky Yrityksessä X
Kilpeläinen, Jade (2022)
Kilpeläinen, Jade
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526609
Tiivistelmä
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen on toimeksiantajayrityksessä työskentelevien rekrytoijien psyykkisen työkyvyn nykytila ja miten heidän psyykkistä työkykyään voitaisiin johtaa paremmin hybridityössä. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä tekijät rekrytoijien työssä ovat vaikuttaneet eniten heidän psyykkiseen työkykyynsä ja miten vuoden 2022 maaliskuussa käyttöön otettu hybridityömalli on vaikuttanut siihen.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostui työkyvystä, työkykyjohtamisesta ja hybridityöstä. Tietoperustassa käsiteltiin työkyvyn osa-alueita ja niihin vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti, minkä jälkeen aihetta syvennyttiin tarkastelemaan tarkemmin psyykkisen työkyvyn näkökulmasta. Työkykyjohtamisen tietoperustassa käsiteltiin muun muassa johtamisen osapuolia ja tärkeimpiä työkyvyn johtamisen prosesseja.
Opinnäytetyössä tehdyn selvityksen kohderyhmänä olivat sekä toimeksiantajayrityksessä työskentelevät kokoaikaiset että osa-aikaiset rekrytoijat, joista osa työskentelee myös esihenkilöasemassa. Selvityksessä hyödynnettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, ja aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselyn avulla. Kysely lähettiin kaikille perusjoukkoon kuuluville henkilöille, joita oli yhteensä kahdeksankymmentäneljä. Kyselyyn vastattiin anonyymisti, ja vastausprosentiksi saatiin seitsemänkymmentäkolme.
Selvityksen avulla voitiin todeta, että toimeksiantajayrityksessä työskentelevien rekrytoijien psyykkisen työkyky oli hyvällä tasolla ja että hybridityö oli vaikuttanut siihen positiivisesti. Rekrytoijien psyykkiseen työkykyyn vaikuttavat positiivisesti etenkin hyvä työilmapiiri ja mielekkäät työtehtävät. Negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi useat vastaajat listasivat kiireen ja liiallisen työkuorman. Selvityksen ansiosta toimeksiantajayritykselle voitiin luoda kehittämisehdotuksia psyykkisen työkyvyn johtamisen kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostui työkyvystä, työkykyjohtamisesta ja hybridityöstä. Tietoperustassa käsiteltiin työkyvyn osa-alueita ja niihin vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti, minkä jälkeen aihetta syvennyttiin tarkastelemaan tarkemmin psyykkisen työkyvyn näkökulmasta. Työkykyjohtamisen tietoperustassa käsiteltiin muun muassa johtamisen osapuolia ja tärkeimpiä työkyvyn johtamisen prosesseja.
Opinnäytetyössä tehdyn selvityksen kohderyhmänä olivat sekä toimeksiantajayrityksessä työskentelevät kokoaikaiset että osa-aikaiset rekrytoijat, joista osa työskentelee myös esihenkilöasemassa. Selvityksessä hyödynnettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, ja aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselyn avulla. Kysely lähettiin kaikille perusjoukkoon kuuluville henkilöille, joita oli yhteensä kahdeksankymmentäneljä. Kyselyyn vastattiin anonyymisti, ja vastausprosentiksi saatiin seitsemänkymmentäkolme.
Selvityksen avulla voitiin todeta, että toimeksiantajayrityksessä työskentelevien rekrytoijien psyykkisen työkyky oli hyvällä tasolla ja että hybridityö oli vaikuttanut siihen positiivisesti. Rekrytoijien psyykkiseen työkykyyn vaikuttavat positiivisesti etenkin hyvä työilmapiiri ja mielekkäät työtehtävät. Negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi useat vastaajat listasivat kiireen ja liiallisen työkuorman. Selvityksen ansiosta toimeksiantajayritykselle voitiin luoda kehittämisehdotuksia psyykkisen työkyvyn johtamisen kehittämiseksi.