Hoitohenkilökunnan yhteisöllisen työvuorosuunnittelun hyödyt ja haasteet
Haapamäki, Veikko; Hämäläinen, Santeri (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526638
Tiivistelmä
Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on tapa suunnitella työvuoroja työntekijöiden toimesta niin, että yksilöiden ja organisaation tarpeet täyttyvät. Vuorotyö on terveydenhuollossa yleistä ja sillä on todistetusti negatiivisia vaikutuksia mm. työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, terveyteen ja jaksamiseen sekä työntekijöiden tyytyväisyyteen. Hyvin toteutettuna yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla voi vähentää vuorotyön aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käytön vaikutuksia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esille hyötyjä, joita hoitohenkilökunta voi saavuttaa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönotolla, sekä kartoittaa haasteita, joita siihen voi liittyä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto kerättiin hoito- ja terveystieteellisistä tietokannoista: Medic, Pubmed ja Cinahl (EBSCO). Aineisto koostui 11 englanninkielisestä tieteellisestä julkaisusta, jotka olivat toteutettu Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla nostaen teoksista esille alkuperäisilmaisuita, jotka käsittelivät yhteisöllisen työvuorosuunnittelun hyötyjä tai haasteita. Alkuperäisilmaisut pelkistettiin ja niistä muodostettiin ala-, ylä- ja pääluokat.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että hyvin toteutettuna yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla oli useita eri hyötyjä, mutta huonosti toteutettuna aiheutti myös haittoja ja haasteita. Yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen olivat tärkeässä roolissa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun onnistumisessa. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönottoon vaikuttivat useat kontekstuaaliset tekijät kuten hoitotyön luonne, ympärivuorokautinen työympäristö, työntekijöiden asenteet ja organisaatiorakenne. Opinnäytetyön tulokset osoittivat myös yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käytön helpottuvan ja sen hyötyjen korostuvan mitä pidemmälle sen käyttöönotto eteni.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käytön vaikutuksia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esille hyötyjä, joita hoitohenkilökunta voi saavuttaa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönotolla, sekä kartoittaa haasteita, joita siihen voi liittyä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto kerättiin hoito- ja terveystieteellisistä tietokannoista: Medic, Pubmed ja Cinahl (EBSCO). Aineisto koostui 11 englanninkielisestä tieteellisestä julkaisusta, jotka olivat toteutettu Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla nostaen teoksista esille alkuperäisilmaisuita, jotka käsittelivät yhteisöllisen työvuorosuunnittelun hyötyjä tai haasteita. Alkuperäisilmaisut pelkistettiin ja niistä muodostettiin ala-, ylä- ja pääluokat.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että hyvin toteutettuna yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla oli useita eri hyötyjä, mutta huonosti toteutettuna aiheutti myös haittoja ja haasteita. Yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen olivat tärkeässä roolissa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun onnistumisessa. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönottoon vaikuttivat useat kontekstuaaliset tekijät kuten hoitotyön luonne, ympärivuorokautinen työympäristö, työntekijöiden asenteet ja organisaatiorakenne. Opinnäytetyön tulokset osoittivat myös yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käytön helpottuvan ja sen hyötyjen korostuvan mitä pidemmälle sen käyttöönotto eteni.