Kiireettömien ensihoidon tehtävien puhelimitse toteutettava hoidon tarpeen arviointi osaksi Lapin ensihoitopalvelua

Abstract

Hätäkeskusten, päivystyspoliklinikoiden ja ensihoidon ylikuormittumisen vuoksi kehitetään uusia tapoja vastata resurssihaasteisiin. Laadukkaalla hoidon tarpeen arvioinnilla puhelimessa kohdennetaan rajallisia resursseja tehokkaasti. Sairaanhoitajan puhelimessa tehdyn hoidon tarpeen arvion on osoitettu vähentävän ensihoidon käyntejä kolmanneksella sekä parantavan potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä. Puhelinneuvonta ensihoidon kiireettömien D-tehtävien potilaille tukee ohjautumista oikeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin ja siten vähentää epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä sekä ensihoidon kuormitusta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ensihoidon tilannekeskuksissa puhelimitse toteutettavaa hoidon tarpeen arviointia ja tilannekeskustoiminnan käytäntöjä kiireettömien ensihoitotehtävien osalta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tutkimuksesta saatujen tulosten avulla kehitetään Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon tilannekeskustoimintaa. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin laajasti kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä: tilannekeskusosaajat kolmelta alueelta haastateltiin teemahaastatteluin etäyhteyden välityksellä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että tilannekeskustoiminnan suunnittelulle, toteutukselle ja laadunarvioinnille tulee olla riittävästi resursseja. Toiminnan tulisi olla strukturoitua sekä erilaiset tekniset ratkaisut ja tekninen osaaminen pitkälle vietyjä. Tutkimustuloksissa painottui tilannekeskustyöntekijän monipuolinen sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän tuntemus sekä ensihoidon tehtäväkentän osaaminen. Työntekijöiden motivaatio, ohjausosaaminen, hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen sekä tietynlaiset henkilökohtaiset ominaisuudet nähtiin työn suorittamista edistävinä tekijöinä. Tilannekeskuksen yleisiä käytänteitä, perehdytystä, kollegiaalisuutta ja moniammatillisen tiimin tukea painotettiin. Tilannekeskus toimi sujuvimmin, mikäli muita sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin vietäviä palveluita oli sujuvasti hyödynnettävissä tilannekeskuksesta. Tilannekeskustoiminnalle Lapissa nähtiin hyvät edellytykset, erityisesti resurssienhallinnan ja palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Varautumisen ja valmiuden näkökulmasta tilannekeskustoiminta nähtiin myös perusteltuna. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelussa ensihoidon tilannekeskustoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja laadunarvioinnissa.