Esihenkilö työkykyjohtamisen toteuttajana

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin OP Oululle. Aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden, kohdeyrityksen toiveen ja työn tekijän oman mielenkiinnon pohjalta. Työn tavoitteena oli kartoittaa kohdeyrityksen työntekijöiden työkyvyn nykytila ja sen kehittämiskohteet sekä laatia näiden pohjalta kehittämisehdotuksia esihenkilöiden työkykyjohtamiseen. Kehittämisehdotusten tavoitteena oli parantaa esihenkilöiden työkykyjohtamista ja näin vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin myönteisesti. Näiden asioiden myötä sairauspoissaolot vähentyisivät ja vaihtuvuus pienentyisi. Kokonaisuudessaan työn tuloksilla pyrittiin siis parantamaan yrityksen tulosta, kun henkilöstökustannukset vähenisivät ja tuottavuus lisääntyisi.

Työn tietoperusta on rakennettu työkyvyn, työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kotimaisesta kirjallisuudesta, tutkimuksista, artikkeleista ja sähköisistä lähteistä. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheesta löytyi, mutta pääasiassa ilmiöitä on tutkittu vain pohjoismaissa. Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, joka koostui kahdesta eri tiedonhankintamenetelmästä. Ensimmäinen tutkimusosio toteutettiin työntekijöille anonyyminä sähköisenä kyselynä, joka rakennettiin opinnäytetyön teorian pohjalta. Kyselyn tulokset analysoitiin ja niiden perusteella rakennettiin työn toinen tutkimusosio, esihenkilöiden työpaja. Työpajassa esihenkilöt pääsivät ryhmissä pohtimaan työntekijöiden kyselystä nousseita teemoja ja keksimään konkreettisia keinoja edistää niitä. Lopussa ryhmien tulokset esiteltiin ja niistä keskusteltiin yhdessä. Työn tekijä keräsi kaikki ideat ylös ja loi niiden perusteella kehittämisehdotukset.

Työntekijöiden kysely paljasti, että esihenkilöiden toivottiin näyttävän enemmän arvostusta työntekijöitä kohtaan, antavan enemmän palautetta ja vähentävän työkuormaa. Lisäksi esihenkilöiltä toivottiin enemmän vapaamuotoisia kuulumistenvaihtoja sekä onnistumisten huomiointia. Työpajassa konkreettisina keinoina nostettiin esille avoimempi vuorovaikutus, esihenkilöiden ajan priorisointi tiimiläisilleen, tiimiläisten ja heidän työnsä parempi tunteminen sekä aito kiinnostus heitä kohtaan.

Työn tekijä kehitti esihenkilöiden työpajan perusteella konkreettisia kehittämisehdotuksia työkykyjohtamiseen. Niistä tärkeimpiä olivat esihenkilöiden esimerkillä johtaminen ja halu tuntea tiimiläisensä. Esihenkilöiden olisi tärkeä priorisoida omaa ajankäyttöään ja mahdollistaa vapaamuotoisetkin kuulumistenvaihdot. Lisäksi työntekijöille tulisi järjestää koulutusta palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta sekä oman ajankäytön hallinnasta osana yhteistä koulutuspäivää. Työntekijät ovat ensisijaisesti itse vastuussa omasta työkyvystään, ja jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa yrityksen organisaatiokulttuuriin. Esihenkilö on tukena ja esimerkkinä tällä matkalla ja pystyy näin toteuttamaan yhä toimivampaa työkykyjohtamista.