SIRT-maksaetäpesäkkeiden radioembolisaatio
Launonen, Saara; Vainikainen, Lotta; Väänänen, Riikka (2022)
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727004
Tiivistelmä
SIRT-Selektiivinen sisäinen sädehoito on hoitomuoto, jossa maksassa sijaitsevia etäpesäkkeitä hoidetaan viemällä radioaktiivisella isotooppi yttrium-90:llä (90Y) päällystettyjä rakeita katetrilla kasvaimeen angiografiatoimenpiteessä. Opinnäytetyön aiheen katsottiin olevan ajankohtainen, koska SIRT-hoitotoimenpide on kohtalaisen uusi menetelmä maksapesäkkeiden hoidossa. Aiheesta ei myöskään ole tehty aiempia opinnäytetöitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä ja koota tietoa SIRT-hoidosta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli lisätä röntgenhoitajaopiskelijoiden sekä SIRT-potilaiden hoitoon osallistuvien ammattilaisten tietoutta hoitomenetelmästä. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa posteri opetusmateriaaliksi Savonia-ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijoille. Opinnäytetyön tilaajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulu röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustietoa etsittiin erityyppisillä hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä terveydenhuollon artikkelitietokannoista. Artikkelitietokannoista käytettiin seuraavia tietokantoja: Medic, PubMed, CINAHL Complete, BIR-Publications ja ScienceDirect. Hakutulosten rajaus tehtiin julkaisuajankohdan ja artikkelin sisällön perusteella. Kirjallisuuskatsauksen tulosten haku myös rajattiin ajallisesti vuosiin 2011–2022. Tutkimustulokset analysoitiin deduktiivista analysointitapaa hyödyntäen. Tutkimustulosten tiedonhaussa käytettiin englanninkielisiä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Tutkimusaineisto koostui 12:sta (N=12) artikkelista.
SIRT-hoidossa yhdistyvät useat erikoissairaanhoidonalat. Hoidon toteutuksessa ovat mukana angiografia- ja isotooppiyksiköt sekä syöpä- ja vuodeosastot. SIRT-hoito koostuu kahdesta toimenpiteestä. Ensimmäisellä toimenpidekerralla suoritetaan maksasta muihin elimiin lähtevien valtimoiden embolisaatio eli tukkiminen hoidon paikallistamiseksi. Esivalmistelutoimenpiteen jälkeen potilas kuvataan isotooppiyksikössä, jolla varmistetaan, ettei radioaktiivista isotooppia päädy muihin elimiin (keuhkot, suolisto, haima ja mahalaukku). SIRT-hoitotoimenpiteessä toimenpideradiologi vie endovaskulaarisesti eli suonensisäisesti 90Y-rakeet maksaetäpesäkkeisiin. SIRT-hoitotoimenpiteen jälkeen hoidon kohdentuminen varmistetaan vielä isotooppikuvauksella.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että SIRT-hoito on hyvin siedetty hoitomuoto maksaetäpesäkkeiden hoidossa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että yleisimpiä SIRT-hoidon jälkeisiä haittavaikutuksia ovat voimattomuus, pahoinvointi, vatsakipu sekä aliravitsemus. Harvinaisempia säteilyn aiheuttamia haittavaikutuksia voi olla sädepneumoniitti, REILD (radioembolisaation aiheuttama maksasairaus) sekä suoliston haavaumat. Potilasvalinnan kriteereissä nousi esiin erityisesti maksan toimivuuden selvitys ennen hoidon aloittamista. Säteilysuojelutoimet ovat tarpeen henkilöille, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä SIRT-hoidon saaneiden potilaiden kanssa. Käytetyn aineiston tutkimusten tulokset olivat yhteneväisiä tuloksissa.
Jatkokehittämisideana SIRT-hoitoa saavan potilaan hoitopolusta voisi tehdä videon tai virtuaaliympäristön.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustietoa etsittiin erityyppisillä hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä terveydenhuollon artikkelitietokannoista. Artikkelitietokannoista käytettiin seuraavia tietokantoja: Medic, PubMed, CINAHL Complete, BIR-Publications ja ScienceDirect. Hakutulosten rajaus tehtiin julkaisuajankohdan ja artikkelin sisällön perusteella. Kirjallisuuskatsauksen tulosten haku myös rajattiin ajallisesti vuosiin 2011–2022. Tutkimustulokset analysoitiin deduktiivista analysointitapaa hyödyntäen. Tutkimustulosten tiedonhaussa käytettiin englanninkielisiä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Tutkimusaineisto koostui 12:sta (N=12) artikkelista.
SIRT-hoidossa yhdistyvät useat erikoissairaanhoidonalat. Hoidon toteutuksessa ovat mukana angiografia- ja isotooppiyksiköt sekä syöpä- ja vuodeosastot. SIRT-hoito koostuu kahdesta toimenpiteestä. Ensimmäisellä toimenpidekerralla suoritetaan maksasta muihin elimiin lähtevien valtimoiden embolisaatio eli tukkiminen hoidon paikallistamiseksi. Esivalmistelutoimenpiteen jälkeen potilas kuvataan isotooppiyksikössä, jolla varmistetaan, ettei radioaktiivista isotooppia päädy muihin elimiin (keuhkot, suolisto, haima ja mahalaukku). SIRT-hoitotoimenpiteessä toimenpideradiologi vie endovaskulaarisesti eli suonensisäisesti 90Y-rakeet maksaetäpesäkkeisiin. SIRT-hoitotoimenpiteen jälkeen hoidon kohdentuminen varmistetaan vielä isotooppikuvauksella.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että SIRT-hoito on hyvin siedetty hoitomuoto maksaetäpesäkkeiden hoidossa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että yleisimpiä SIRT-hoidon jälkeisiä haittavaikutuksia ovat voimattomuus, pahoinvointi, vatsakipu sekä aliravitsemus. Harvinaisempia säteilyn aiheuttamia haittavaikutuksia voi olla sädepneumoniitti, REILD (radioembolisaation aiheuttama maksasairaus) sekä suoliston haavaumat. Potilasvalinnan kriteereissä nousi esiin erityisesti maksan toimivuuden selvitys ennen hoidon aloittamista. Säteilysuojelutoimet ovat tarpeen henkilöille, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä SIRT-hoidon saaneiden potilaiden kanssa. Käytetyn aineiston tutkimusten tulokset olivat yhteneväisiä tuloksissa.
Jatkokehittämisideana SIRT-hoitoa saavan potilaan hoitopolusta voisi tehdä videon tai virtuaaliympäristön.