Päiväkodin henkilöstön työhyvinvointi: työhyvinvoinnin vuosikello työhyvinvoinnin kehittämisen ja tukemisen työkaluksi
Jäntti, Ellinoora (2022)
Jäntti, Ellinoora
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727037
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on päiväkodin henkilöstön työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin vuosikellon kehittäminen työhyvinvoinnin tukemisen ja kehittämisen työkaluksi. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla erään yksityisen päiväkodin henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kehittää työhyvinvoinnin vuosikello työhyvinvoinnin tukemisen ja kehittämisen työkaluksi. Tietoperustaan on koottu tietoa työhyvinvoinnista, varhaiskasvatuksesta Suomessa sekä laadullisesta tutkimuksesta ja sen etenemisestä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin SWOT-analyysia hyödyntäen. SWOT-analyysin nelikentän teemoja olivat vahvuudet eli omaa työhyvinvointia tukevat sisäiset tekijät, heikkoudet eli omaa työhyvinvointia haastavat sisäiset tekijät, mahdollisuudet eli työhyvinvoinnin kehittäminen työyksikössä sekä uhat eli yleisesti työhyvinvointia uhkaavat tekijät.
Tutkimukseen osallistui viisi päiväkodin työntekijää. Neljä työntekijää edusti omia tiimejään ja yksi haastateltavista oli päiväkodin johtaja. Sekä johtajan että varhaiskasvattajien työhyvinvointia tukivat ja haastoivat hyvin samankaltaiset tekijät. Omaa työhyvinvointia tukevina tekijöinä koettiin esimerkiksi riittävä lepo, liikunta, esihenkilön tuki, hyvä työporukka ja avoimuus työpaikalla. Työhyvinvointia haastaviksi tekijöiksi koettiin esimerkiksi päiväkodin melu ja äänet, varhaiskasvatuksen työvoima- ja sijaispula, kiireen tuntu ja lasten sekä perheiden lisääntyneet tuen tarpeet.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia hyödynnettiin kehittämistyöpajassa, jossa tutkimukseen osallistuneen päiväkodin henkilöstön kanssa kehitettiin työhyvinvoinnin vuosikello. Työhyvinvoinnin vuosikelloon kirjattiin työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään. Vuosikelloon kirjattiin tavoitteita ja toimenpiteitä jokaisen päiväkodin toimintakauden kuukaudelle elokuusta kesäkuuhun. Työhyvinvoinnin vuosikello jää päiväkodin käyttöön ja jatkotutkimusideana on tutkia työhyvinvoinnin vuosikellon toimivuutta ja vaikuttavuutta toimintakauden päätteeksi.
Tutkimukseen osallistui viisi päiväkodin työntekijää. Neljä työntekijää edusti omia tiimejään ja yksi haastateltavista oli päiväkodin johtaja. Sekä johtajan että varhaiskasvattajien työhyvinvointia tukivat ja haastoivat hyvin samankaltaiset tekijät. Omaa työhyvinvointia tukevina tekijöinä koettiin esimerkiksi riittävä lepo, liikunta, esihenkilön tuki, hyvä työporukka ja avoimuus työpaikalla. Työhyvinvointia haastaviksi tekijöiksi koettiin esimerkiksi päiväkodin melu ja äänet, varhaiskasvatuksen työvoima- ja sijaispula, kiireen tuntu ja lasten sekä perheiden lisääntyneet tuen tarpeet.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia hyödynnettiin kehittämistyöpajassa, jossa tutkimukseen osallistuneen päiväkodin henkilöstön kanssa kehitettiin työhyvinvoinnin vuosikello. Työhyvinvoinnin vuosikelloon kirjattiin työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään. Vuosikelloon kirjattiin tavoitteita ja toimenpiteitä jokaisen päiväkodin toimintakauden kuukaudelle elokuusta kesäkuuhun. Työhyvinvoinnin vuosikello jää päiväkodin käyttöön ja jatkotutkimusideana on tutkia työhyvinvoinnin vuosikellon toimivuutta ja vaikuttavuutta toimintakauden päätteeksi.
