Alzheimerin taudin silmävaikutukset
Hankala, Inka; Kukkohovi, Emilia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727053
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa Alzheimerin taudin silmävaikutuksista suomeksi kirjallisuuskatsauksen muodossa. Tavoitteena saada kirjallinen kuvaus Alzheimerin taudin aiheuttamista silmävaikutuksista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, etenkin optometristeille.
Alzheimerin tauti on kansansairaus, jonka oireina ovat kognitiivisten toimintojen muutokset. Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä episodisen muistin muutos, jossa henkilö alkaa unohtamaan juuri tapahtuneita asioita. Taudin edetessä alkaa ilmenemään toimintahäiriöitä ja ongelmia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä. Päivittäiset toimet kuten pukeutuminen ja syöminen heikkenevät, kun sairaus etenee pidemmälle. Yleisimmin Alzheimerin taudin oireina tunnistetaan muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeus, silmävaikutusten jäävän pienemmälle huomiolle. Opin-näytetyössämme halusimme tutkia Alzheimerin taudin vaikutusta silmiin ja silmävaikutusten mahdollisuutta tukea sairauden diagnoosia.
Opinnäytetyön tietoperustassa kerrotaan yleisimmistä muistisairauksista, niiden oireista ja riskitekijöistä. Lisäksi tietoperustassa kerrotaan silmän anatomiasta. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus Alzheimerin taudin silmävaikutuksista. Tietoperustan aineistot ovat suomen ja englanninkielisiä. Kirjallisuuslähteet ovat englanninkielisiä tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Aineistona käytimme tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita, joiden valintaan vaikuttivat aineistojen sisältö, luotettavuus ja ajankohtaisuus.
Kirjallisuuskatsauksen aineistojen tulokset ovat hieman ristiriidassa toisiinsa nähden. Näköjärjestelmästä saadut tulokset ovat eriäviä, johtuen osittain erilaisista tutkimusmenetelmistä. Oletuksena on, että tämän hetken tutkimusten tulokset saataisiin varmistettua tulevaisuudessa työkalujen pa-rantuessa. Näin voitaisiin kehittää non-invasiivisia, eli ei kajoavia, testejä Alzheimerin taudin diagnosointiin ja saada uusia biomarkkereita, eli sairaudelle ominaisia merkkiaineita diagnoosin helpottamiseksi. Vaikeutena tämän hetken tutkimuksissa on biomarkkereiden löytäminen juuri Alzheime-rin tautiin liittyen. Vaikka tiettyjä muutoksia on todettu suurimmassa osassa tutkimuksista, on samoja löydöksiä myös erilaisissa patologisissa sairauksissa.
Alzheimerin taudin näköongelmien ymmärtämisen vuoksi tarvitaan lisätutkimuksia, jotta sairastuneita voidaan hoitaa entistä paremmin myös mahdollisesti optisella alalla.
Alzheimerin tauti on kansansairaus, jonka oireina ovat kognitiivisten toimintojen muutokset. Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä episodisen muistin muutos, jossa henkilö alkaa unohtamaan juuri tapahtuneita asioita. Taudin edetessä alkaa ilmenemään toimintahäiriöitä ja ongelmia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä. Päivittäiset toimet kuten pukeutuminen ja syöminen heikkenevät, kun sairaus etenee pidemmälle. Yleisimmin Alzheimerin taudin oireina tunnistetaan muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeus, silmävaikutusten jäävän pienemmälle huomiolle. Opin-näytetyössämme halusimme tutkia Alzheimerin taudin vaikutusta silmiin ja silmävaikutusten mahdollisuutta tukea sairauden diagnoosia.
Opinnäytetyön tietoperustassa kerrotaan yleisimmistä muistisairauksista, niiden oireista ja riskitekijöistä. Lisäksi tietoperustassa kerrotaan silmän anatomiasta. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus Alzheimerin taudin silmävaikutuksista. Tietoperustan aineistot ovat suomen ja englanninkielisiä. Kirjallisuuslähteet ovat englanninkielisiä tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Aineistona käytimme tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita, joiden valintaan vaikuttivat aineistojen sisältö, luotettavuus ja ajankohtaisuus.
Kirjallisuuskatsauksen aineistojen tulokset ovat hieman ristiriidassa toisiinsa nähden. Näköjärjestelmästä saadut tulokset ovat eriäviä, johtuen osittain erilaisista tutkimusmenetelmistä. Oletuksena on, että tämän hetken tutkimusten tulokset saataisiin varmistettua tulevaisuudessa työkalujen pa-rantuessa. Näin voitaisiin kehittää non-invasiivisia, eli ei kajoavia, testejä Alzheimerin taudin diagnosointiin ja saada uusia biomarkkereita, eli sairaudelle ominaisia merkkiaineita diagnoosin helpottamiseksi. Vaikeutena tämän hetken tutkimuksissa on biomarkkereiden löytäminen juuri Alzheime-rin tautiin liittyen. Vaikka tiettyjä muutoksia on todettu suurimmassa osassa tutkimuksista, on samoja löydöksiä myös erilaisissa patologisissa sairauksissa.
Alzheimerin taudin näköongelmien ymmärtämisen vuoksi tarvitaan lisätutkimuksia, jotta sairastuneita voidaan hoitaa entistä paremmin myös mahdollisesti optisella alalla.