Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa: kasvattajien kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kerätä sähköisen kyselylomakkeen avulla varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä sukupuolisensitiivisyydestä ja miten se näkyy heidän työyhteisössänsä, sekä kasvatustilanteissa. Haluamme selkeyttää sukupuolisensitiivisyyden todellista tarkoitusta ja saada työntekijöille ymmärrys siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Sukupuolisensitiivisyys kun on vielä vaikea käsite ihmisille, eikä kaikki ymmärrä, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan.

Opinnäytetyömme tavoitteena on tuoda ilmi kasvattajien kokemusta sukupuolisensitiivisyydestä päiväkodin arjessa. Tutkimme kyselylomakkeeseen tulleiden vastausten kautta, onko tietyillä muuttujilla, kuten iällä tai sukupuolella, vaikutusta siihen, miten henkilöstö kokee sukupuolisensitiivisyyden.

Käyttämämme tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineistonkeruu menetelmänämme oli sähköinen kyselylomake. Huomioimme tutkimuksessamme eettiset periaatteet. Pidimme huolen, että vastaajat pysyivät anonyymeinä ja kysyimme heistä vain tietoja, joiden avulla on mahdotonta yhdistää niitä keneenkään tiettyyn henkilöön. Sähköinen kyselylomakkeemme jaettiin kunnan kaikkiin päiväkoteihin, niiden työntekijöille. Aineistoa analysoimme kategorioittain ja kysymys kerrallaan, apuna käyttäen Webropol-alustaa, jolla kyselyn loimme.

The purpose of our thesis is to collect the views of early childhood education staff on gender sensitivity and how it is reflected in their work community and in educational situations by means of an electronic questionnaire. We want to clarify the real meaning of gender sensitivity and get an understanding of what it means in practice. Gender sensitivity is still a difficult concept for people and not everyone understands what it means in practice.

The aim of our thesis is to bring out the experiences of educators about gender sensitivity in the everyday life of a kindergarten. Through the answers to a questionnaire, we investigated whether certain variables, such as age or gender, have an impact on how staff perceive gender sensitivity.

The research method used in this thesis was quantitative and the data collection method was an electronic questionnaire. Ethical principles were followed in the research. We ensured that respondents remained anonymous and only asked them for information that would make it impossible to link them to any individual. Our electronic questionnaire was distributed to employees of all day-care centers. We analyzed the data by category and question by question, using the Webropol platform to create the questionnaire.