Tiimin psykologisen turvallisuuden nykytila ja sen kehittäminen

Abstract

Organisaatioiden toimintaympäristö, työelämän rakenteet ja työn tekemiseen liittyvät tavat ja säännöt sekä työntekijöihin kohdistuvat osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Menestyäkseen kompleksisessa ja jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä organisaatioiden ja yksittäisten tiimien on kyettävä kohtaamaan muutosta rakentavasti, opittava jatkuvasti uutta, kokeiltava rohkeasti erilaisia tapoja toimia ja hyödynnettävä henkilöstönsä koko potentiaalia. Monissa organisaatioissa halutaankin aktiivisesti kehittää psykologista turvallisuutta, koska se vaikuttaa positiivisesti muun muassa oppimiseen, uudistumiseen ja sujuvan yhteistyön rakentamiseen. Psykologinen turvallisuus on myös tärkeää organisaatiolle, jotka haluavat parantaa tuottavuutta, sitouttaa työntekijöitään ja lisätä heidän työtyytyväisyyttään.

Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää psykologisen turvallisuuden nykytilaa työyhteisössä sekä tuottaa kehitysehdotuksia psykologisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Alatavoitteena oli selvittää, mikä on esihenkilön rooli psykologisesti turvallisen ilmapiirin luojana ja miten esihenkilö voi omalla toiminnallaan vahvistaa psykologisen turvallisuuden kokemusta tiimissään. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Scandic Hotels Oy ja se rajattiin toteutettavaksi eräässä kahdesta yksiköstä koostuvassa hotelliklusterissa, jossa työskentelee yksi yhtenäinen tiimi.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä tilastollista että laadullista menetelmää. Aineisto kerättiin tekemällä tiimin jäsenille psykologista turvallisuutta mittaava kysely sekä haastattelemalla kuutta tiimin jäsentä. Haastattelujen avulla kerätyn aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että psykologinen turvallisuus tutkimuksen kohteena olleessa tiimissä on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Pieni osa työyhteisön jäsenistä koki kuitenkin psykologisen turvallisuuden selvästi heikommaksi kuin muu tiimi. Keskeisimpinä kehittämisehdotuksina esille nousivat yhteistä keskustelua mahdollistavien tilaisuuksien järjestäminen, mahdollisuus tutustua toisiinsa paremmin sekä panostaminen ystävälliseen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Psykologista turvallisuutta voitaisiin kehittää myös riittävällä perehdytyksellä sekä lisäämällä mahdollisuuksia säännöllisiin kahdenkeskisiin keskusteluihin esihenkilön kanssa. Tutkimuksessa nousi esiin esihenkilön tärkeä rooli psykologisen turvallisuuden luojana. Omalla esimerkillään esihenkilöt voivat viestiä, että virheiden tekeminen, mielipiteiden esittäminen ja haastaminen ovat sallittuja, ja vaikeistakin asioista saa keskustella. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää psykologisen turvallisuuden konkreettiseksi kehittämiseksi niin tutkimuksen kohteena olleessa tiimissä kuin muissakin kohdeorganisaation yksiköissä.