Putkikomponenttikirjaston ylläpitäminen 3D-suunnitteluohjelmassa
Pietilä, Toni (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827305
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Caverion Oyj konserniin kuuluvalle Caverion Industria Oy:n D&A-liiketoimintayksikölle Kokkolassa. Työ oli sekä tutkiva että kehittävä, ja sen tavoitteena oli laajentaa suunnitteluohjelman putkikomponenttikirjastoa. Komponenttikirjaston päivityksellä pyrittiin tehostamaan suunnitteluohjelman tuottavuutta ja yhtenäistämään käytänteet komponenttikirjaston ylläpidossa. Työn suoritus vaati ensimmäiseksi perehtymisen 3D-suunnitteluun ja sen apuna käytettäviin menetelmiin. Työ vaati myös tutustumisen putkistojen merkitykseen teollisuusympäristössä.
Opinnäytetyön taustalla oli epäselvyyttä komponenttikirjaston päivittämiseen liittyvistä asioista, kuten komponenttitietojen yhtenäiset lähteet. Työn tavoitteeksi muodostui komponenttikirjaston kehityksen lisäksi myös toimintamallin yhtenäistäminen. Kehittävässä osassa päivitettiin suunnitteluohjelma Vertex G4 Plantin komponenttikirjaston PP-putkikomponenttien sisältö ja työn ohessa saatiin kehitettyä myös toimintaohje kirjaston päivittämiseksi.
Yrityksen suunnitteluyksikkö käyttää pääsääntöisesti kahta 3D-mallinnusohjelmaa. Toinen yrityksen pääsäänyöinen suunnitteluohjelma on Vertex G4 Plant, jonka toiminnan kehitys oli tämän työn päätavoite. Toisena mallinnusohjelmana yritys käyttää AutoDesk Plant -ohjelmaa. Työssä tehdyn komponenttikirjaston ylläpito- ja muokkausohjetta voidaan soveltaa niin Vertexin kuin AutoDeskin komponenttikirjaston laajentamiseen, mutta AutoDesk Plantin komponenttikirjaston päivitykseen tämän työn laajuus ei ulottunut. Komponenttikirjaston päivittämiseksi oli aluksi kerättävä käytössä olevien komponenttien data Excel-taulukkoon, josta tiedot siirrettiin mallinnus-ohjelman tietokantaan.
Suunnittelutehokkuuden parantamisessa työn jälki näkyi yhtenäisen putkistokomponenttikirjaston selkeydessä, jonka avulla suunnittelijoiden on mahdollista lisätä malliin samoilla mitta-arvoilla luotuja komponentteja. Ohjelman valmiista komponenttikirjastosta löytyi standardin mukaisia putkiosia, mutta niiden lisäksi työssä oli huomioitava spesifioidut putkikomponentit.
Standardoituja vakiokomponentteja ei voida aina käyttää sellaisenaan, koska yritys suunnittelee asiakkaille myös vaarallisten kemikaalien, kuten syövyttävien, herkästi syttyvien ja myrkyllisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja putkistoja. Olosuhteet ja kuljetettavat aineet vaativat asiakkaan olosuhteisiin yksilöllisesti spesifioidut putkikomponentit. Nämä spesifikaatiot sisältävät käyttöön soveltuvan putkiluokan sekä yhteensopivat toimilaitteet.
Työn tutkiva osuus vaati tekijää perehtymään laajasti putkistosuunnittelun eri aihealueisiin, mutta pääpaino työssä oli ymmärtää putkiluokan ja putkistospesifikaation vaikutukset suunnitteluun. Työn toteutus vaati laajamittaista perehtymistä myös standardeihin, joista muutamia esitellään työn teoriaosuudessa. Standardit ohjaavat mekaniikka- ja putkistosuunnittelua, minkä vuoksi niiden merkitys oli merkittävä myös tämän opinnäytetyön suorittamisessa.
Opinnäytetyön taustalla oli epäselvyyttä komponenttikirjaston päivittämiseen liittyvistä asioista, kuten komponenttitietojen yhtenäiset lähteet. Työn tavoitteeksi muodostui komponenttikirjaston kehityksen lisäksi myös toimintamallin yhtenäistäminen. Kehittävässä osassa päivitettiin suunnitteluohjelma Vertex G4 Plantin komponenttikirjaston PP-putkikomponenttien sisältö ja työn ohessa saatiin kehitettyä myös toimintaohje kirjaston päivittämiseksi.
Yrityksen suunnitteluyksikkö käyttää pääsääntöisesti kahta 3D-mallinnusohjelmaa. Toinen yrityksen pääsäänyöinen suunnitteluohjelma on Vertex G4 Plant, jonka toiminnan kehitys oli tämän työn päätavoite. Toisena mallinnusohjelmana yritys käyttää AutoDesk Plant -ohjelmaa. Työssä tehdyn komponenttikirjaston ylläpito- ja muokkausohjetta voidaan soveltaa niin Vertexin kuin AutoDeskin komponenttikirjaston laajentamiseen, mutta AutoDesk Plantin komponenttikirjaston päivitykseen tämän työn laajuus ei ulottunut. Komponenttikirjaston päivittämiseksi oli aluksi kerättävä käytössä olevien komponenttien data Excel-taulukkoon, josta tiedot siirrettiin mallinnus-ohjelman tietokantaan.
Suunnittelutehokkuuden parantamisessa työn jälki näkyi yhtenäisen putkistokomponenttikirjaston selkeydessä, jonka avulla suunnittelijoiden on mahdollista lisätä malliin samoilla mitta-arvoilla luotuja komponentteja. Ohjelman valmiista komponenttikirjastosta löytyi standardin mukaisia putkiosia, mutta niiden lisäksi työssä oli huomioitava spesifioidut putkikomponentit.
Standardoituja vakiokomponentteja ei voida aina käyttää sellaisenaan, koska yritys suunnittelee asiakkaille myös vaarallisten kemikaalien, kuten syövyttävien, herkästi syttyvien ja myrkyllisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja putkistoja. Olosuhteet ja kuljetettavat aineet vaativat asiakkaan olosuhteisiin yksilöllisesti spesifioidut putkikomponentit. Nämä spesifikaatiot sisältävät käyttöön soveltuvan putkiluokan sekä yhteensopivat toimilaitteet.
Työn tutkiva osuus vaati tekijää perehtymään laajasti putkistosuunnittelun eri aihealueisiin, mutta pääpaino työssä oli ymmärtää putkiluokan ja putkistospesifikaation vaikutukset suunnitteluun. Työn toteutus vaati laajamittaista perehtymistä myös standardeihin, joista muutamia esitellään työn teoriaosuudessa. Standardit ohjaavat mekaniikka- ja putkistosuunnittelua, minkä vuoksi niiden merkitys oli merkittävä myös tämän opinnäytetyön suorittamisessa.