Väkivallan vaikutus hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin päivystyksessä
Sanna, Sahlstén; Virkki, Valtteri (2022)
Sanna, Sahlstén
Virkki, Valtteri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827422
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla työpaikkaväkivaltaa ilmiönä erityisesti sairaaloiden päivystyksessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa päivystystyön väkivallan vaikutuksesta hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin, jonka tuloksia voi käyttää sekä opiskelijat, että hoitoalan ammattilaiset ilmiöön perehtymisessä. Tutkimus oli osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Akuuttihoitotyön aiheisia opinnäytetöitä vuonna 2022.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön avainsanoiksi päätyivät: väkivalta, päivystys, hoitohenkilökunta ja työhyvinvointi. Aineisto kerättiin käyttämällä eri tietokantoja, eli Cinahl-, Pubmed- ja Medic-tietokantoja. Lisäksi opinnäytetyössä käytettiin teoriaosuuteen Google-selaimen kautta lähdekritiikkiä noudattaen löytämiä ammattiliittojen sivuja, sosiaali- ja terveysministeriön työhyvinvointipolitiikan linjauksia, tutkimuseettisiä ohjeistuksia sekä oikeusministeriön oikeudellisia aineistoja. Artikkeleiden julkaisuvuosiksi rajasimme 2012–2022, valitsimme aineistoiksi sellaisia artikkeleita, joiden julkaisukieli oli suomi tai englanti.
Tulosten mukaan päivystyksessä työskentelevä hoitohenkilökunta kokee työssään väkivaltaa erilaisissa muodoissa. Yleisin väkivallan muoto on sanallinen väkivalta. Tämän jälkeen yleisimpiä väkivallan muotoja oli erilainen uhkailu, fyysinen väkivalta ja seksuaalinen ahdistelu. Päivystyksessä työskentelevä hoitaja kohtasi enemmän ei-fyysistä väkivaltaa kuin missään muussa erikoisalassa. Väkivalta taas vaikutti hoitajien työhyvinvoinnissa esimerkiksi sairaslomamääriin, työn tuottavuuteen, työtyytyväisyyteen sekä elämäntapoihin.
Jatkotutkimusehdotus on kehittää päivystyksen työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisyä ja sen keinoja. Ennaltaehkäisy tulisi aloittaa aina hallintotasolta asti huomioiden sote-alan resurssitilanteen, palkkauksen sekä työolot, jotka vaikuttavat suoraan päivystyksen jonotusaikaan. Konkreettiset toimet väkivallan uhkan ilmetessä tulisi olla vaikuttavia, jotta tilanteet eivät pääsisi kärjistymään.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jo koulutusvaiheessa, missä tuodaan esiin alan negatiivisia, mutta todellisia huolia. Lisäksi ammattilaisten työnohjauksessa voidaan soveltaa opinnäytetyömme tuloksia aina väkivallan muodosta, yleisyydestä ja niiden vaikutuksista työhyvinvointiin.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön avainsanoiksi päätyivät: väkivalta, päivystys, hoitohenkilökunta ja työhyvinvointi. Aineisto kerättiin käyttämällä eri tietokantoja, eli Cinahl-, Pubmed- ja Medic-tietokantoja. Lisäksi opinnäytetyössä käytettiin teoriaosuuteen Google-selaimen kautta lähdekritiikkiä noudattaen löytämiä ammattiliittojen sivuja, sosiaali- ja terveysministeriön työhyvinvointipolitiikan linjauksia, tutkimuseettisiä ohjeistuksia sekä oikeusministeriön oikeudellisia aineistoja. Artikkeleiden julkaisuvuosiksi rajasimme 2012–2022, valitsimme aineistoiksi sellaisia artikkeleita, joiden julkaisukieli oli suomi tai englanti.
Tulosten mukaan päivystyksessä työskentelevä hoitohenkilökunta kokee työssään väkivaltaa erilaisissa muodoissa. Yleisin väkivallan muoto on sanallinen väkivalta. Tämän jälkeen yleisimpiä väkivallan muotoja oli erilainen uhkailu, fyysinen väkivalta ja seksuaalinen ahdistelu. Päivystyksessä työskentelevä hoitaja kohtasi enemmän ei-fyysistä väkivaltaa kuin missään muussa erikoisalassa. Väkivalta taas vaikutti hoitajien työhyvinvoinnissa esimerkiksi sairaslomamääriin, työn tuottavuuteen, työtyytyväisyyteen sekä elämäntapoihin.
Jatkotutkimusehdotus on kehittää päivystyksen työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisyä ja sen keinoja. Ennaltaehkäisy tulisi aloittaa aina hallintotasolta asti huomioiden sote-alan resurssitilanteen, palkkauksen sekä työolot, jotka vaikuttavat suoraan päivystyksen jonotusaikaan. Konkreettiset toimet väkivallan uhkan ilmetessä tulisi olla vaikuttavia, jotta tilanteet eivät pääsisi kärjistymään.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jo koulutusvaiheessa, missä tuodaan esiin alan negatiivisia, mutta todellisia huolia. Lisäksi ammattilaisten työnohjauksessa voidaan soveltaa opinnäytetyömme tuloksia aina väkivallan muodosta, yleisyydestä ja niiden vaikutuksista työhyvinvointiin.