Mikä ihmeen kohtaaminen? : 9. luokkalaisten näkemyksiä kohtaamisista koulukuraattorin kanssa
Manninen, Reeta-Mari; Suopanki, Kaisa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927686
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalalla yksi asia on kaiken keskiössä – kohtaaminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa 9. luokkalaisten näkemyksiä kohtaamisista koulukuraattorin kanssa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada nuorten oma ääni kuuluviin. Koulukuraattori tekee sekä yhteisöllistä että yksilökohtaista työtä kouluissa. Opinnäytetyössämme keskitymme koulukuraattorin tekemään yksilökohtaiseen työhön.
Opinnäytetyömme on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Aineiston keruu tapahtui kyselylomakkeen avulla eräissä Oulun peruskouluissa. Aineisto koostui 32 oppilaan vastauksesta. Aineiston analysoinnissa hyödynsimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kyselyyn vastanneista puolet (50 %) on jossain vaiheessa koulu-uraansa käynyt koulukuraattorin vastaanotolla. 9. luokkalaisten käsitysten mukaan koulukuraattoriin voi olla yhteydessä kaikissa asioissa, jotka mietityttävät. Tulosten mukaan hyvä tapaaminen on turvallinen, luottamuksellinen ja kiireetön. Hyvässä tapaamisessa koulukuraattori kuuntelee, ymmärtää ja antaa tarvittaessa neuvoja. Koulukuraattori ei väheksy nuoren haasteita tai tuomitse häntä kertomansa perusteella. Hyvä kohtaaminen rakentuu kuuntelusta, hyväksynnästä, kunnioituksesta, keskustelusta, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta. Nuorten näkökulmasta koulukuraattorin työstä tulisi tiedottaa entistä enemmän.
Opinnäytetyömme teoriaosuus koostuu sekä opiskeluhuoltoa että kohtaamista koskevasta teoria- ja tutkimustiedosta. Tärkeänä jatkotutkimusaiheena lienee jatkossa hyvinvointialueiden tuottamat sote- ja pelastuspalvelut. Tämän muutoksen myötä voidaan tarkastella sitä, miten aiemmin kunnan tuottamat oppilashuollon palvelut ja niiden siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle näkyy laadussa, ja erityisesti siinä, millaisia kokemuksia nuorilla palveluista on. Aiheeseemme liittyen voitaisiin tutkia myös sitä, millaisia nuorten näkemykset ovat koulukuraattorin tekemästä yhteisöllisestä työstä.
Opinnäytetyömme on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Aineiston keruu tapahtui kyselylomakkeen avulla eräissä Oulun peruskouluissa. Aineisto koostui 32 oppilaan vastauksesta. Aineiston analysoinnissa hyödynsimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kyselyyn vastanneista puolet (50 %) on jossain vaiheessa koulu-uraansa käynyt koulukuraattorin vastaanotolla. 9. luokkalaisten käsitysten mukaan koulukuraattoriin voi olla yhteydessä kaikissa asioissa, jotka mietityttävät. Tulosten mukaan hyvä tapaaminen on turvallinen, luottamuksellinen ja kiireetön. Hyvässä tapaamisessa koulukuraattori kuuntelee, ymmärtää ja antaa tarvittaessa neuvoja. Koulukuraattori ei väheksy nuoren haasteita tai tuomitse häntä kertomansa perusteella. Hyvä kohtaaminen rakentuu kuuntelusta, hyväksynnästä, kunnioituksesta, keskustelusta, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta. Nuorten näkökulmasta koulukuraattorin työstä tulisi tiedottaa entistä enemmän.
Opinnäytetyömme teoriaosuus koostuu sekä opiskeluhuoltoa että kohtaamista koskevasta teoria- ja tutkimustiedosta. Tärkeänä jatkotutkimusaiheena lienee jatkossa hyvinvointialueiden tuottamat sote- ja pelastuspalvelut. Tämän muutoksen myötä voidaan tarkastella sitä, miten aiemmin kunnan tuottamat oppilashuollon palvelut ja niiden siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle näkyy laadussa, ja erityisesti siinä, millaisia kokemuksia nuorilla palveluista on. Aiheeseemme liittyen voitaisiin tutkia myös sitä, millaisia nuorten näkemykset ovat koulukuraattorin tekemästä yhteisöllisestä työstä.