Maatila 2030 -hankkeen koulutusten palvelupolut

Abstract

Luonnonvara-alalle tarvitaan tulevina vuosina lisää osaamista niin tutkintokoulutusten avulla kuin täydennys- ja erikoistumiskoulutusten avulla. Kouluttautumistarpeen lisääntymiselle on olemassa lukuisia syitä, kuten esimerkiksi tilakokojen kasvaminen, teknologian nopea kehittyminen, työurien pidentyminen sekä erilaiset yhteiskunnan, maataloustuotteiden kuluttajien ja EU:n asettamat vaatimukset. Koulutustarpeeseen pyritään vastaamaan muun muassa erilaisten hankkeiden järjestämien koulutusten avulla.

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Maatila 2030 -hankkeen koulutusten palvelupolkuja sekä hahmoteltiin profiilikuvaukset mahdollisista koulutuksiin osallistujista. Palvelupolun, asiakaskokemuksen sekä segmentoinnin käsitteiden avulla opinnäytetyössä hahmotettiin niitä tekijöitä, jotka edistävät tai estävät eri kohderyhmien osallistumista koulutuksiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten mahdollisimman monet löytäisivät itselleen sopivia luonnonvara-alan koulutuksia ja miten koulutusten palvelupolkuja voitaisiin kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka motivoivat osallistujia osallistumaan koulutuksiin.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin Maatila 2030 -hankkeen järjestämiä koulutuksia sekä vertailutiedon saamiseksi myös kahden muun järjestäjän yksittäisiä koulutuksia. Havainnointi toteutettiin mystery shopping -menetelmällä, eli opinnäytetyön tekijä osallistui keväällä 2022 järjestettyihin koulutuksiin ja havainnoi koulutuksia ennalta valmistellun lomakkeen avulla. Opinnäytetyön aineisto koostui pelkästään etäkoulutuksista. Maatila 2030 -hankkeen osalta aineistossa oli mukana yksi luentosarja, yksi koko päivän pituinen koulutus sekä neljä yksittäistä koulutusta. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin luokittelemalla havaintoja kokonaisuuksiksi.

Yhtenä tuloksena ja kehittämisideana voidaan todeta, että on tärkeää mahdollistaa etäkoulutuksissa osallistujille vuorovaikutus toisten osallistujien kanssa. Myös muiden järjestäjien koulutuksista saatu vertailutieto antoi uusia näkökulmia koulutusten järjestämiseen, erityisesti koulutusten järjestämisessä hyödynnettävän sovelluksen osalta. Lisäksi osallistujista laaditut profiilikuvaukset antoivat suuntaa niistä tekijöistä, jotka on hyvä huomioida koulutuksia suunniteltaessa, kuten esimerkiksi tuotantosuuntakohtaiset työhuiput. Eettisistä syistä opinnäytetyön tuloksissa koulutuksia käsitellään anonyymisti ja tuloksia tarkastellaan kokonaisuuksina. Opinnäytetyön tulokset ovat Maatila 2030 -hankkeelle ja myös muille koulutuksia järjestäville hankkeille tulevaisuudessa hyödyksi. Koulutusten järjestäjät voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia koulutusten palvelupolun eri vaiheiden kehittämisessä ja siten parantaa koulutusten houkuttelevuutta.