Yhdessä kohti helpompaa huomista: henkilöstöjohtamisen vaikutus maatilayrittäjän työhyvinvointiin

Abstract

Tiivistelmä Maatilojen keskikoko on viime vuosina kasvanut paljon. Tilakokojen suurentuessa yhä useammalla maatilalla työskentelee entistä enemmän henkilökuntaa ja kausiluonteista työvoimaa. Tuotannon lisääntyessä tiloilla maatilayrittäjiltä vaaditaan hyvää johtamisen osaamista. Johtamisen laatuun vaikuttavat monet eri seikat. Yksi näistä seikoista on johtajan oma työhyvinvointi. Se heijastuu johtamisen laatuun ja siihen, miten työyhteisössä jaksetaan.

Maatilayrittäjällä on vastuu huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan ja yritystoiminnastaan. Lisäksi maatilayrittäjän täytyy pitää henkilöstö motivoituneena ja hyvinvoivana. Työhyvinvointi on kokonaisvaltaista hyvinvoinnista huolehtimista psyykkisellä, fyysisellä sekä sosiaalisella osa-alueella. Kaikissa osa-alueissa on paljon muuttuvia tekijöitä, jotka eivät koskaan ole yksiselitteisiä vaan jokaiselle henkilölle yksilöllisiä. Työhyvinvoinnin kehittämiseen tarvitaan taito johtaa henkilöstöä sekä itseään.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten pohjoissavolaiset maitotilalliset yrittäjät johtavat yritystään ja millaiseksi he kokevat oman hyvinvointinsa. Tutkimuksessa selvitettiin yrittäjien tietämystä henkilöstöjohtamisesta ja siitä, kuinka he käyttävät johtamisen työkaluja omassa arjessaan. Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli saada selville, kuinka maatilayrittäjät kokevat työhyvinvointinsa ja kuinka he hyödyntävät henkilöstöjohtamista hyvinvoinnin parantamisessa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli ProAgria Itä-Suomi.

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Teemahaastattelut järjestettiin kesällä 2022, jolloin haastateltiin neljää maitotilallista yrittäjää Pohjois-Savon alueelta. Kohdetilaksi valittiin 2–4 lypsyrobotin maitotiloja, joilla oli vähintään yksi vakituinen työntekijä. Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysissa tutkimusaineisto jaotellaan pienempiin osioihin, minkä jälkeen luodaan suurempia kokonaisuuksia.

Tässä tutkimuksessa haastatellut maitotilayrittäjät kokivat työhyvinvointinsa hyväksi. Kohdetiloilla on vaihtelua siinä, miten yrittäjät kokevat oman hyvinvointinsa ja mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvoinnin tasoon. Jokaisella kohdetilalla olosuhteet ja lähtökohdat ovat erilaiset. Tutkimuksen perusteella maatilayrittäjät ovat moniosaajia, jotka johtavat maatilaansa vankalla kokemuksella. Koulutustausta johtamisesta ja henkilöstöjohtamisesta oli niukkaa. Lisäkouluttautumisen tarvetta johtamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta tarvittaisiin.

Toimeksiantaja saa opinnäytetyöstä tietoa siitä, miten maatilayrittäjät kokevat hyvinvointinsa ja kuinka henkilöstöjohtamista hyödynnetään maatilan arjessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ProAgrian palveluiden kehittämisessä ja tarjonnassa. Työhyvinvoinnin ja johtamisen linkitystä voisi tutkia jatkossa siten, että tutkimuksessa pyrittäisiin konkreettisesti parantamaan kohdetilan työhyvinvointia johtamisen keinoilla.