Tattarin viljely Pohjois-Savossa: haastattelututkimus pohjoissavolaisille kasvinviljelijöille
Häkkinen, Jonna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328509
Tiivistelmä
Maatalouden kustannuskriisin ja lannoitteiden saannin epävarmuuden takia viljelijöiden on hyvä pohtia maatilayrityksen kannattavuutta ja sen parantamisen mahdollisuuksia esimerkiksi erikoiskasvien viljelyllä. Erikoiskasveihin lukeutuva tattari ei vaadi kalliita tuotantopanoksia. Lisäksi tattari pystyy hyödyntämään hyvin maan
ravinteita ja sillä on hyvä esikasviarvo. Tattari soveltuu hyvin myös luonnonmukaiseen viljelyyn.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tattarin viljelymahdollisuuksia Pohjois-Savossa sekä tattarin hyvään satoon ja tattarin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tattarin viljely on keskittynyt pääosin Etelä-Suomeen, joten viljelyn sopivuutta Pohjois-Savoon tutkittiin. Tattarin sato vaihtelee 0–1 500 kg/ha, joten hyvän sadon saamisen tekijöitä tutkittiin, ettei sato jäisi nollaan. Tattarin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on hyvä selvittää, sillä se lienee eräs suurimmista kynnyskysymyksistä tattarin viljelyn aloittamisessa. Toimeksiantajana työssä toimi Pohjois-Savon ELY-keskus.
Työhön kerättiin tietoa kirjallisuuden, asiantuntijahaastattelun ja teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastatteluissa haastateltiin kolmea pohjoissavolaista ja yhtä eteläsavolaista viljelijää, jotta saatiin selville, onko viljelyssä eroavaisuuksia sijainnin perusteella. Haastattelut tehtiin kasvukauden 2022 aikana. Työn lopputuloksena
tehtiin tietokortti, josta löytyy tiivistetty tieto tattarin viljelemisestä.
Tutkimuksen perusteella tattarin viljely onnistuu Pohjois-Savossa. Tattarin hyvän sadon tärkein tekijä on tattarille sopiva lohkon valinta, koska sillä on suurin merkitys sadon onnistumiseen. Tattarin sadon onnistumista tukevat myös pölytyspalveluiden hyödyntäminen ja rikkakasvien torjunta esikasvivaiheessa. Samoin kesän
säällä on vaikutusta sadon onnistumiseen, ja esimerkiksi alkukesän hallat voivat tuhota tattarin kasvuston. Tattarin viljelyn kannattavuuteen vaikuttavat eniten sadon määrä, lannoitteiden hinnat, pölytyspalvelun hyödyntäminen ja rahdit.
Opinnäytetyön ja tietokortin avulla Pohjois-Savon ELY-keskus pystyy lisäämään tietoa tattarin viljelemisestä. Tällä hetkellä tattarin kortta ei hyödynnetä juuri lainkaan, vaan se muokataan maahan. Olisi tärkeää tutkia vielä tattarin korren hyödyntämistä esimerkiksi eläinten ruokinnassa. Tällöin koko tattarin kasvusto pystyttäisiin hyödyntämään.
ravinteita ja sillä on hyvä esikasviarvo. Tattari soveltuu hyvin myös luonnonmukaiseen viljelyyn.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tattarin viljelymahdollisuuksia Pohjois-Savossa sekä tattarin hyvään satoon ja tattarin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tattarin viljely on keskittynyt pääosin Etelä-Suomeen, joten viljelyn sopivuutta Pohjois-Savoon tutkittiin. Tattarin sato vaihtelee 0–1 500 kg/ha, joten hyvän sadon saamisen tekijöitä tutkittiin, ettei sato jäisi nollaan. Tattarin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on hyvä selvittää, sillä se lienee eräs suurimmista kynnyskysymyksistä tattarin viljelyn aloittamisessa. Toimeksiantajana työssä toimi Pohjois-Savon ELY-keskus.
Työhön kerättiin tietoa kirjallisuuden, asiantuntijahaastattelun ja teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastatteluissa haastateltiin kolmea pohjoissavolaista ja yhtä eteläsavolaista viljelijää, jotta saatiin selville, onko viljelyssä eroavaisuuksia sijainnin perusteella. Haastattelut tehtiin kasvukauden 2022 aikana. Työn lopputuloksena
tehtiin tietokortti, josta löytyy tiivistetty tieto tattarin viljelemisestä.
Tutkimuksen perusteella tattarin viljely onnistuu Pohjois-Savossa. Tattarin hyvän sadon tärkein tekijä on tattarille sopiva lohkon valinta, koska sillä on suurin merkitys sadon onnistumiseen. Tattarin sadon onnistumista tukevat myös pölytyspalveluiden hyödyntäminen ja rikkakasvien torjunta esikasvivaiheessa. Samoin kesän
säällä on vaikutusta sadon onnistumiseen, ja esimerkiksi alkukesän hallat voivat tuhota tattarin kasvuston. Tattarin viljelyn kannattavuuteen vaikuttavat eniten sadon määrä, lannoitteiden hinnat, pölytyspalvelun hyödyntäminen ja rahdit.
Opinnäytetyön ja tietokortin avulla Pohjois-Savon ELY-keskus pystyy lisäämään tietoa tattarin viljelemisestä. Tällä hetkellä tattarin kortta ei hyödynnetä juuri lainkaan, vaan se muokataan maahan. Olisi tärkeää tutkia vielä tattarin korren hyödyntämistä esimerkiksi eläinten ruokinnassa. Tällöin koko tattarin kasvusto pystyttäisiin hyödyntämään.