”Tunnetaitojen oppiminen, se tapahtuu siinä elämässä, siinä arjessa”: Varhaiskasvattajien kuvauksia tunnekasvatuksen toteuttamisen tavoista
Liikamaa, Inka; Rantala, Iida (2022)
Liikamaa, Inka
Rantala, Iida
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328594
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli saada selville, millä tavoin varhaiskasvattajat toteuttivat tunnekasvatusta Pikku-Iikan päiväkodissa. Tavoitteenamme oli, että tutkimuksen tuottaman tiedon avulla Pikku-Iikan päiväkodissa voidaan jatkossa suunnata erilaiset materiaalit ja koulutukset henkilökunnan tarpeiden mukaisesti sekä näin tukea tunnekasvatuksen toteutumista ja kehittymistä. Opinnäytetyöllä pyrimme myös tuomaan tunnekasvatuksen merkitystä yhä enemmän varhaiskasvattajien tietoisuuteen.
Opinnäytetyömme tietoperustassa käsiteltiin tunteita, tunnetaitoja, lapsen tunne-elämän kehitystä sekä varhaiskasvatuksen roolia tunnekasvatuksessa. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla kolmelta varhaiskasvatuksen työntekijältä Pikku-Iikan päiväkodista. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimuksemme keskeisimpänä johtopäätöksenä on, että tunnekasvatusta toteutetaan Pikku-Iikan päiväkodissa jokaisessa ikäryhmässä osana arjen pedagogiikkaa. Tutkimustulostemme mukaan kaikki kasvattajat pitivät arjen tilanteita otollisimpina hetkinä tunnekasvatukselle, mikä korostui etenkin alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Arjen tilanteissa lasten kanssa käytiin yhdessä tunnekeskusteluja, lasten tunteita tunnistettiin sekä nimettiin ja lapsia tuettiin tunnesäätelyssä. Isompien lasten ryhmissä tunnekasvatusta toteutettiin lisäksi suunnitellusti tuokioiden muodossa hyödyntäen erilaisia lähestymistapoja, kuten draamaa, musiikkia ja kirjallisuutta. Tutkimustulosten perusteella kasvattajat pitävät tunnekasvatusta erittäin tärkeänä ja keskeisenä osana omaa työtään ja he tiedostivat oman toimintansa merkityksen monin tavoin. Tärkeinä asioina esiin nousi myönteinen tunneilmapiiri, sensitiivinen työote sekä kasvattajan mallina toimiminen ja omien tunnetaitojen merkitys.
Jatkotutkimuksena kiinnostavaa olisi selvittää, toteuttiko kyseisten kasvattajien ryhmissä muukin henkilöstö tunnekasvatusta samalla tavalla, vai oliko niissä eroavaisuuksia esimerkiksi koulutustaustan mukaan. Lisäksi mielenkiintoista olisi tutkia, miten perheitä tuetaan tunnekasvatuksen toteuttamisessa - ja olisiko tuelle mahdollisesti enemmän tarvetta.
Opinnäytetyömme tietoperustassa käsiteltiin tunteita, tunnetaitoja, lapsen tunne-elämän kehitystä sekä varhaiskasvatuksen roolia tunnekasvatuksessa. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla kolmelta varhaiskasvatuksen työntekijältä Pikku-Iikan päiväkodista. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimuksemme keskeisimpänä johtopäätöksenä on, että tunnekasvatusta toteutetaan Pikku-Iikan päiväkodissa jokaisessa ikäryhmässä osana arjen pedagogiikkaa. Tutkimustulostemme mukaan kaikki kasvattajat pitivät arjen tilanteita otollisimpina hetkinä tunnekasvatukselle, mikä korostui etenkin alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Arjen tilanteissa lasten kanssa käytiin yhdessä tunnekeskusteluja, lasten tunteita tunnistettiin sekä nimettiin ja lapsia tuettiin tunnesäätelyssä. Isompien lasten ryhmissä tunnekasvatusta toteutettiin lisäksi suunnitellusti tuokioiden muodossa hyödyntäen erilaisia lähestymistapoja, kuten draamaa, musiikkia ja kirjallisuutta. Tutkimustulosten perusteella kasvattajat pitävät tunnekasvatusta erittäin tärkeänä ja keskeisenä osana omaa työtään ja he tiedostivat oman toimintansa merkityksen monin tavoin. Tärkeinä asioina esiin nousi myönteinen tunneilmapiiri, sensitiivinen työote sekä kasvattajan mallina toimiminen ja omien tunnetaitojen merkitys.
Jatkotutkimuksena kiinnostavaa olisi selvittää, toteuttiko kyseisten kasvattajien ryhmissä muukin henkilöstö tunnekasvatusta samalla tavalla, vai oliko niissä eroavaisuuksia esimerkiksi koulutustaustan mukaan. Lisäksi mielenkiintoista olisi tutkia, miten perheitä tuetaan tunnekasvatuksen toteuttamisessa - ja olisiko tuelle mahdollisesti enemmän tarvetta.