Hoitajiin kohdistuva väkivalta vanhustyössä: väkivaltatilanteet ja niiden jälkihoito
Lehikoinen, Mia; Paananen, Jonna; Piironen, Suvi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530047
Tiivistelmä
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön työssä kokema väkivalta ja sen uhka ovat nousseet esille mediassa, ammattiliittojen kyselyissä ja tieteellisissä tutkimuksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä 56 % on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Tilastoissa erottuu erityisesti hoivapalvelut, joissa väkivaltaa ja sen uhkaa koetaan useammin. Työpaikkaväkivaltatilanteiden jälkeen työntekijät kokevat huomattavia fyysisiä tai psyykkisiä negatiivisia seurauksia. Työkyky ja työssä viihtyminen saattavat heikentyä ilman rakentavaa tilanteiden jälkihoitoa.
Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli eräs Pohjois-Savolainen kunta. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa vanhuspalveluiden palveluasumisessa ja lyhytaikaisyksikössä työskenteleviin hoitajiin kohdistuvan väkivallan määrää, laatua ja seurauksia, jälkihoidon toteutumista sekä hoitajien kehittämisehdotuksia jälkihoidon toteutumisen parantamiseksi. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin sähköpostitse kohderyhmälle, noin sadalle vanhuspalveluissa työskentelevälle hoitajalle. Kyselyyn vastasi 37 hoitajaa.
Tutkimustulokset osoittivat, että hoitajiin kohdistuu päivittäin väkivaltaa vanhustyössä. Hoitajat kokevat enemmän fyysistä ja henkistä väkivaltaa kuin seksuaalista väkivaltaa, vaikka sitäkin esiintyi vastaajien keskuudessa. Uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkeen hoitajat kokevat monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä seuraamuksia, jotka vaikuttavat hoitajien työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Työturvallisuusilmoituksia tehdään paljon, mutta niitä käsitellään harvoin työntekijän tai työyhteisön kanssa. Työturvallisuusasioissa on paljon kehitettävää. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, kuinka tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty ja kuinka jälkihoidon kehittämisehdotukset ovat toimineet käytännössä.
Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli eräs Pohjois-Savolainen kunta. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa vanhuspalveluiden palveluasumisessa ja lyhytaikaisyksikössä työskenteleviin hoitajiin kohdistuvan väkivallan määrää, laatua ja seurauksia, jälkihoidon toteutumista sekä hoitajien kehittämisehdotuksia jälkihoidon toteutumisen parantamiseksi. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin sähköpostitse kohderyhmälle, noin sadalle vanhuspalveluissa työskentelevälle hoitajalle. Kyselyyn vastasi 37 hoitajaa.
Tutkimustulokset osoittivat, että hoitajiin kohdistuu päivittäin väkivaltaa vanhustyössä. Hoitajat kokevat enemmän fyysistä ja henkistä väkivaltaa kuin seksuaalista väkivaltaa, vaikka sitäkin esiintyi vastaajien keskuudessa. Uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkeen hoitajat kokevat monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä seuraamuksia, jotka vaikuttavat hoitajien työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Työturvallisuusilmoituksia tehdään paljon, mutta niitä käsitellään harvoin työntekijän tai työyhteisön kanssa. Työturvallisuusasioissa on paljon kehitettävää. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, kuinka tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty ja kuinka jälkihoidon kehittämisehdotukset ovat toimineet käytännössä.