Kehityskeskusteluiden käyttöönotto henkilöstöjohtamisessa: case: Tehosäätö Ky
Marttila, Vilma (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630521
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda toimeksiantajayritykselle pohja kehityskeskusteluiden käyttöönottoon osana henkilöstöjohtamista. Tarkoituksena oli vaikuttaa yrityksen sisäisiin haasteisiin; sairaspoissaoloihin, luoda avoimen keskustelun ilmapiiriä, lisätä luotettavuutta, parantaa työturvallisuutta sekä pitemmällä aika välillä lisätä yrityksen tuottavuutta ja tulosta. Prosessin tarkoituksena oli luoda juuri tälle yritykselle sopiva malli kehityskeskusteluiden käyttöönottoon.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Teoreettinen viitekehys pohjautui kehityskeskusteluiden sisältöön ja toteutukseen.
Prosessin aluksi haastateltiin yrityksen esihenkilöä sekä työntekijöitä liittyen kehityskeskusteluihin, omiin toiveisiin sekä ajatuksiin koskien työntekoa, työympäristöä sekä palautteen antoa. Haastattelut litteroitiin ja niissä nousseet aiheet koottiin yhteen. Haastatteluiden pohjalta luotiin perehdytys, jossa käytiin kehityskeskusteluiden teoriaa sekä koottiin työntekijöiden yhteisiä ajatuksia kehityskeskusteluiden käyttöönottoon.
Haastatteluiden sekä perehdytyksen avulla luotiin malli, jossa yrityksen kahvipöytäkeskusteluun saatiin organisaatiolähtöinen näkökulma ja siihen lisättiin kehityskeskustelun piirteitä. Tämän lisäksi koottiin teemoja henkilökohtaisiin keskusteluihin, jotka tullaan aloittamaan henkilöstölähtöisellä näkökulmalla tulevaisuudessa. Henkilökohtaisiin keskusteluihin luotiin tueksi keskustelulomake ja yrityksen esihenkilö sai yksilöllisempää tukea keskusteluiden pitämiseen.
Tutkimus onnistui suunnitellusti ja yritykselle luotiin räätälöity malli kehityskeskusteluista, joilla voidaan vaikuttaa tulevaisuudessa yrityksen sisäisiin haasteisiin positiivisesti. Prosessin aikana yritys sai kallisarvoista ja merkittävää tieto työntekijöidensä ajatuksista ja toiveista. Yrityksessä vallinnut luotettavuuden ilmapiiri on erittäin hyvä pohja sille, että kehityskeskusteluista saadaan täysi hyöty
tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Teoreettinen viitekehys pohjautui kehityskeskusteluiden sisältöön ja toteutukseen.
Prosessin aluksi haastateltiin yrityksen esihenkilöä sekä työntekijöitä liittyen kehityskeskusteluihin, omiin toiveisiin sekä ajatuksiin koskien työntekoa, työympäristöä sekä palautteen antoa. Haastattelut litteroitiin ja niissä nousseet aiheet koottiin yhteen. Haastatteluiden pohjalta luotiin perehdytys, jossa käytiin kehityskeskusteluiden teoriaa sekä koottiin työntekijöiden yhteisiä ajatuksia kehityskeskusteluiden käyttöönottoon.
Haastatteluiden sekä perehdytyksen avulla luotiin malli, jossa yrityksen kahvipöytäkeskusteluun saatiin organisaatiolähtöinen näkökulma ja siihen lisättiin kehityskeskustelun piirteitä. Tämän lisäksi koottiin teemoja henkilökohtaisiin keskusteluihin, jotka tullaan aloittamaan henkilöstölähtöisellä näkökulmalla tulevaisuudessa. Henkilökohtaisiin keskusteluihin luotiin tueksi keskustelulomake ja yrityksen esihenkilö sai yksilöllisempää tukea keskusteluiden pitämiseen.
Tutkimus onnistui suunnitellusti ja yritykselle luotiin räätälöity malli kehityskeskusteluista, joilla voidaan vaikuttaa tulevaisuudessa yrityksen sisäisiin haasteisiin positiivisesti. Prosessin aikana yritys sai kallisarvoista ja merkittävää tieto työntekijöidensä ajatuksista ja toiveista. Yrityksessä vallinnut luotettavuuden ilmapiiri on erittäin hyvä pohja sille, että kehityskeskusteluista saadaan täysi hyöty
tulevaisuudessa.