Työuupumuksen riskitekijät oopperalaulajan ammatissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tutki työuupumuksen riskitekijöitä oopperalaulajan ammatissa. Työuupumus on nyky-yhteiskunnassa erittäin yleinen ja voimakkaasti työhyvinvointiin vaikuttava ilmiö, ja se kytkeytyy moniin eri sairauksiin. Työuupumus on pitkittyneen työstressin aiheuttama elimistön häiriötila, jonka oireisiin määritellään yleisesti kuuluvaksi uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen sekä ammatillisen itsetunnon heikentyminen. Lisäksi työuupumukseen voi kytkeytyä mielenterveyden häiriöitä, kognitiivisia ja tunteiden hallinnan häiriöitä sekä somaattista oireilua. Kuitenkin oopperalaulajan ammatillisessa kontekstissa sitä on tutkittu huomattavan vähän, ja aihetta ei vielä alalla käsitellä avoimesti.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa oopperalaulajan ammatille tyypillisiä riskitekijöitä. Riskitekijät jaoteltiin tutkimuksessa yksilötason riskitekijöihin sekä työympäristön riskitekijöihin. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen sekä yksittäistapaustutkimuksen yhdistelmänä. Kirjallisuuskatsaus kartoitti työuupumuksen riskitekijöitä yleisessä työuupumustutkimuksessa sekä oopperalaulajan ammatin työn kuormitustekijöitä ja muodosti näiden kahden kirjallisuuden haaran perusteella teoreettisen viitekehyksen työuupumuksen riskitekijöille oopperalaulajan ammatissa. Yksittäistapaustutkimuksessa haastateltiin suomalaista, merkittävän uran tehnyttä oopperalaulajaa, jonka työura oli katkennut työuupumukseen. Haastattelussa hyödynnettiin kirjallisuuskatsauksen tuloksena syntynyttä teoreettista viitekehystä.

Tutkimuksen lopputuloksena syntyi nelikenttä, joka tiivistää keskeisimmät havainnot yksilö- ja työympäristön riskitekijöistä sekä kirjallisuuden että haastattelun pohjalta. Yksilötason keskeisimmiksi riskitekijöiksi nousivat kirjallisuudessa mielenterveyden ongelmat, esiintymispelko sekä ääneen liittyvät terveysongelmat. Haastateltavan tapauksessa yksilötekijöistä korostuivat ääniongelmat sekä yleiset terveysongelmat. Työympäristön riskitekijöistä kirjallisuudessa nousivat erityisen vahvasti esiin työn laadullinen haastavuus ja jatkuva arvioinnin kohteena oleminen, työllistymisen epävarmuus, heikko palkkaus ja työolot, johtamisen ongelmat, epäasiallinen käytös sekä epätasa-arvoinen kohtelu. Haastateltava korosti tarinassaan erityisesti työn fyysistä kuormitusta, työn heikkoja vaikutusmahdollisuuksia, johtamisen ongelmia, epäasiallista käytöstä sekä epätasa-arvoista kohtelua.

Tutkimuksen vahvuuksina voidaan pitää sen laajaa teoriapohjaa sekä sen tuottamaa uutta tietoa, joka paikkaa merkittävää tutkimusaukkoa aiheesta. Tulevaisuuden tutkimuksessa olisi arvokasta nähdä laajemmalla otannalla toteutettu tutkimus, kuten myös oopperamaailman työympäristön tekijöihin, kuten esimerkiksi johtamisen työhyvinvoinnin vaikutuksiin keskittyvää tutkimusta, jota voitaisiin hyödyntää alan työolojen kehittämisessä ja muutosvoimien käynnistämisessä.