Seosrehuruokinta ahtaalle ruokintapöydälle: case Kannaksen tila

Abstract

Suomessa on rakennettu viimeisen 25 vuoden aikana paljon pihattonavetoita, joiden karkearehun jakolaitteisto alkaa olla käyttöikänsä lopussa. Uuteen tekniikkaan investoiminen mahdollistaa siirtymisen seosrehuruokintaan. Seosrehuruokinnasta on muodostunut viime vuosina aiempaa houkuttelevampi ruokintaratkaisu, sillä pitkälle jalostettujen pelletoitujen väkirehujen hinnat ovat kasvaneet merkittävästi. Esimerkiksi jo yhden lypsyrobotin mittakaavassa nykypäivänä voidaan puhua jopa 40 000 euron säästöistä, kun seosrehuruokinnassa voidaan hyödyntää tehokkaasti vähemmän käsiteltyjä rehukomponentteja sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteita.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää teknologiaratkaisuja, joilla seosrehuruokinta on toteutettavissa sujuvasti ruokintapöydälle, minne sitä ei voida levittää suoraan seosrehuvaunusta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kannaksen tila, joka on siirtynyt seosrehuruokintaan vuonna 2018. Seosrehuruokintaan siirtymisestä huolimatta tilan karkearehunkäsittelytekniikkaa ei ole päivitetty toimimaan seosrehulla. Tästä seuraa paljon päivittäistä raskasta karkearehun käsittelyä käsivoimin, mikä kuormittaa turhaan tilan työtekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ratkaisuja seosrehun jakamiseen ja valmistamiseen ilman ruumiillista tai liian haastavaa työtä. Tällöin työhön olisi mahdollista kouluttaa nopeasti myös uusia työntekijöitä tai lomittajia.

Opinnäytetyössä löydettiin useita toimivia seosrehuruokinnan ratkaisuja, joista valikoitiin kolme hyvin erilaista ratkaisua tilalla myöhemmin päätettäväksi ja toteutettavaksi. Ensimmäisessä ratkaisumallissa hyödynnettäisiin nykyistä olemassa olevaa seosrehuvaunua ja kiskoruokkijaa seosrehun valmistamiseksi ja jakamiseksi. Ratkaisu vaatisi kuitenkin pienen laajennuksen rakentamista rehuvarastoon, johon täyttöpöytä sijoitettaisiin seosrehun tilapäisvarastointia varten. Toisessa ratkaisumallissa korvattaisiin nykyinen traktorivetoinen seosrehuvaunu, jolloin käytössä olevaan rehuvarastoon tehtäisiin pieni laajennus uudelle kiinteälle seosrehusekoittimelle. Uusi sekoitin kykenisi ruokkimaan tilan kaikki eläimet ja pienentäisi ruokinnan vuotuisia kustannuksia, kun seosten sekoitus tapahtuisi sähköllä. Kolmannessa ratkaisumallissa tilan seosrehun valmistusprosessi automatisoitaisiin, mikä vapauttaisi kaikkein eniten työaikaa sekä tehostaisi ruokintaprosessia tihentämällä seosrehun jakotahtia.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että erilaisia ratkaisuja eläinten seosrehuruokintaan on markkinoilla runsaasti. Erilaisia ratkaisuja myös ahtaampiin tiloihin on useita, mutta eri vaihtoehdot eroavat toisistaan esimerkiksi sen suhteen, miten automaattista ruokinnan halutaan olevan. Toimeksiantajan on tulevaisuudessa mahdollista hyödyntää löydettyjä ratkaisuja ruokintatekniikassaan. Aihe voi myös kiinnostaa myös muita tiloja, joille ruokinnan kehittäminen on ajankohtaista.

Over the last 25 years, a lot of free-range cow houses have been built in Finland, whose coarse fodder distribution equipment is starting to reach the end of its service life. Investing in new technology enables the transition to a mixed feeding system. In recent years, mixed fodder feeding has become a more attractive feeding solution than before, as the price of highly processed pelleted fodders have increased significantly. For example, even when talking about one milking robot the savings today could be close to 40 000 euros when less processed feed components and by-products of the food industry can be effectively utilized in mixed feed feeding.

The purpose of the thesis was to find out technological solutions by which mixed feeding can be implemented smoothly to the feeding table, where it cannot be spread directly from the mixed fodder wagon. The client of the thesis was Kannas farm, which switched to mixed feed feeding in 2018. Despite the switch to mixed feed feeding, the farms course fodder processing technology has not been updated to work with mixed feed. This results in a lot of daily heavy handling of course fodder by hand, which unnecessarily stresses the workers on the farm. The aim of the thesis was to find solutions for dividing and preparing mixed feed without manual labor or difficult work. In this case, it would also be possible to quickly train new employees or vacation re-placement workers for the job.

In the thesis, several working solutions for mixed feeding were found from which three very different solutions were selected for later decision and implementation on the farm. In the first solution model, the existing mixed feed wagon and rail feeder would be used to make and spread the mixed feed. However, the solution would require the construction of a small extension to the feed storage, where the filling table would be placed for the temporary storage of mixed feed. In another solution model, the current tractor-driven mixed feed trailer would be replaced, in which case a small extension would be made to the existing feed storage for a new fixed mixed feed mixer. The new mixer would be able to feed all the animals on the farm and reduce the annual costs of feeding when the mixtures were mixed with electricity. In the third solution model, the mixed feed preparation process of the farm would be automated, which would free up the most working time and make the feeding process more efficient by increasing the distribution rate of the mixed feed.

Based on the results, it can be concluded that there are plenty of different solutions for feeding animals with compound feed on the market. There are several different solutions even for tighter spaces, but the different options differ, for example, in terms of how automatic feeding is desired. In the future, it will be possible for the client to use the solutions which were found in their feeding technology. The subject may also be of interest to other farms for which the development of feeding is topical.