Lapsipotilaan turvallinen pleuradreenihoito: opetusvideo hoitajalle
Dikareva, Iuliia; Halonen, Inari (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121830749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121830749
Tiivistelmä
Toimeksiantaja opinnäytetyössä oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eräs lastentautien osasto. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli kehittää ja päivittää sairaanhoitajien osaamista lasten pleuradreenihoidossa potilasturvallisuuden nimissä. Opinnäyteyön teoreettinen osuus koostuu ajantasaisesta näyttöön perustuvasta tiedosta. Teoriataustan pohjalta tuotettiin opetusvideo lasten pleuradreenihoidon periaatteista yhdessä TAYS:n osaamisen kehittämisyksikön Videopalvelut-tiimin kanssa.
Pleuradreenihoito on käytössä niin aikuisilla kuin lapsilla. Sitä voidaan hyödyntää ilmarinnan hoidossa. Lisäksi sillä voidaan pyrkiä poistamaan ilmaa ja nestettä keuhkopussista, jotka uhkaavat keuhkon painumista kasaan. Pleuradreenimallien eroista huolimatta, toimintaperiaate ja toimintatapa on samanlainen. Pleuradreenin hyvä tuntemus ja toimintaperiaatteiden ympärys lisää potilasturvallisuutta ja ehkäisee turhia vaaratilanteita. Sairaanhoitajaan työnkuvaan kuuluu pleuradreenin asentamisen jälkeen potilaan voinnin seuranta ja tarkkailu, joten on tärkeä tietää millaisiin asioihin huomio kannattaa kohdentaa. Seurannan voidaan hyödyntää iästä riippumatta sopivaa PEWS-mittaria eli lapsen aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmää. Lasten hoitotyöhön kuuluu laadukas kivunhoito, jonka arvioimisen apuna voidaan käyttää erilaisia
kipumittareita.
Videosta saadusta palautteesta ilmeni, että opinnäytetyön tilanneen yksikön sairaanhoitajat kokivat videon hyvänä, ydinasiat sisältävänä tiivistyksenä aiheesta. Opetusvideota voi tulevaisuudessa hyödyntää tarkistuslistan teossa pleuradreenihoidon tarkkailussa tai vanhemmille ja lapsille suunnatun oppaan teossa. Toimeksiantajalta kehittämisideana nousi videolle jatko-osa lapsipotilaan pleuradreenin poistosta ja sen jälkeisestä hoidosta.
Pleuradreenihoito on käytössä niin aikuisilla kuin lapsilla. Sitä voidaan hyödyntää ilmarinnan hoidossa. Lisäksi sillä voidaan pyrkiä poistamaan ilmaa ja nestettä keuhkopussista, jotka uhkaavat keuhkon painumista kasaan. Pleuradreenimallien eroista huolimatta, toimintaperiaate ja toimintatapa on samanlainen. Pleuradreenin hyvä tuntemus ja toimintaperiaatteiden ympärys lisää potilasturvallisuutta ja ehkäisee turhia vaaratilanteita. Sairaanhoitajaan työnkuvaan kuuluu pleuradreenin asentamisen jälkeen potilaan voinnin seuranta ja tarkkailu, joten on tärkeä tietää millaisiin asioihin huomio kannattaa kohdentaa. Seurannan voidaan hyödyntää iästä riippumatta sopivaa PEWS-mittaria eli lapsen aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmää. Lasten hoitotyöhön kuuluu laadukas kivunhoito, jonka arvioimisen apuna voidaan käyttää erilaisia
kipumittareita.
Videosta saadusta palautteesta ilmeni, että opinnäytetyön tilanneen yksikön sairaanhoitajat kokivat videon hyvänä, ydinasiat sisältävänä tiivistyksenä aiheesta. Opetusvideota voi tulevaisuudessa hyödyntää tarkistuslistan teossa pleuradreenihoidon tarkkailussa tai vanhemmille ja lapsille suunnatun oppaan teossa. Toimeksiantajalta kehittämisideana nousi videolle jatko-osa lapsipotilaan pleuradreenin poistosta ja sen jälkeisestä hoidosta.