Hoitopelosta kärsivän potilaan hengitysharjoitukset: opetusvideo
Ahokas, Emmi; Hämäläinen, Janika (2022)
Ahokas, Emmi
Hämäläinen, Janika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121931014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121931014
Tiivistelmä
Hoitopelko on yleistynyt vuosien mittaan. Tutkimukset osoittavat, että kovasti suunhoitoa pelkääviä suomalaisia on 10 % ja jonkun verran pelkääviä 30 %. Hoitopelosta kärsivä potilas jättää helposti menemättä hoitoon,
jolloin elämänlaatu heikkenee, suunterveyden ammattilaiset kuormittuvat ja aiheutuu lisäkustannuksia.
Suussa olevat oireet pahenevat ja pelko lisääntyy. Tämän vuoksi on tärkeää, että potilas, jolla on hoitopelkoa,
saa siihen apua, jotta hoidot pystytään suorittamaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja sen toimeksiantajana toimii Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikkö. Kehittämistyön tarkoituksena on tuottaa opetusvideo hengitysharjoituksista hoitopelosta kärsivälle potilaalle. Kehittämistyön tavoitteena on tuottaa helposti saatavilla oleva opetusvideo, jonka avulla hoitoa pelkäävä potilas voi tehdä pelkoa lievittäviä hengitysharjoituksia ennen vastaanottoa tai vastaanoton aikana. Tuotosta voidaan hyödyntää myös opetuksen tukena, jotta opiskelijat sekä suunterveydenhuollon ammattilaiset osaavat jatkossa antaa neuvoa hengitysharjoituksista ja tukea pelkopotilasta käyttämään niitä.
Opetusvideo sisältää kolme erilaista hengitysharjoitusta; palleahengitys, uloshengitys sekä tahdistettu hengitys sisäänhengityksellä. Tutkimuksien mukaan nämä hengitysharjoitukset auttavat pelon lievittämisessä. Jokaisesta hengitysharjoituksesta on kirjoitettu oma käsikirjoitus, joiden mukaan video on kuvattu.
Palautteen keräämistä varten luotiin sähköinen Webropol-palautekysely, joka lähetettiin kahdelletoista henkilölle. Kyselyyn vastanneet henkilöt (11) pitivät opetusvideoiden hengitysharjoituksia selkeinä ja he osasivat
tehdä hengitysharjoitukset itsenäisesti videolla olevien ohjeiden mukaan. Myös tekstitys ja äänen käyttö videolla on henkilöiden mukaan selkeää.
Jatkokehitysehdotuksena opetusvideoiden hengitysharjoituksien toimivuutta voitaisiin pitkällä aikavälillä kokeilla hoitopelosta kärsivillä potilailla. Tämän lisäksi potilaille on hyvä työstää kysely, jonka avulla selvittää
taustatietoja pelon syystä, sen voimakkuudesta ja aiemmista pelkoa aiheuttaneista kokemuksista hoitoon liittyen. Hengitysharjoituksien tehokkuutta voisi tutkia myös ennen vastaanottokäyntiä tai sen aikana.
jolloin elämänlaatu heikkenee, suunterveyden ammattilaiset kuormittuvat ja aiheutuu lisäkustannuksia.
Suussa olevat oireet pahenevat ja pelko lisääntyy. Tämän vuoksi on tärkeää, että potilas, jolla on hoitopelkoa,
saa siihen apua, jotta hoidot pystytään suorittamaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja sen toimeksiantajana toimii Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikkö. Kehittämistyön tarkoituksena on tuottaa opetusvideo hengitysharjoituksista hoitopelosta kärsivälle potilaalle. Kehittämistyön tavoitteena on tuottaa helposti saatavilla oleva opetusvideo, jonka avulla hoitoa pelkäävä potilas voi tehdä pelkoa lievittäviä hengitysharjoituksia ennen vastaanottoa tai vastaanoton aikana. Tuotosta voidaan hyödyntää myös opetuksen tukena, jotta opiskelijat sekä suunterveydenhuollon ammattilaiset osaavat jatkossa antaa neuvoa hengitysharjoituksista ja tukea pelkopotilasta käyttämään niitä.
Opetusvideo sisältää kolme erilaista hengitysharjoitusta; palleahengitys, uloshengitys sekä tahdistettu hengitys sisäänhengityksellä. Tutkimuksien mukaan nämä hengitysharjoitukset auttavat pelon lievittämisessä. Jokaisesta hengitysharjoituksesta on kirjoitettu oma käsikirjoitus, joiden mukaan video on kuvattu.
Palautteen keräämistä varten luotiin sähköinen Webropol-palautekysely, joka lähetettiin kahdelletoista henkilölle. Kyselyyn vastanneet henkilöt (11) pitivät opetusvideoiden hengitysharjoituksia selkeinä ja he osasivat
tehdä hengitysharjoitukset itsenäisesti videolla olevien ohjeiden mukaan. Myös tekstitys ja äänen käyttö videolla on henkilöiden mukaan selkeää.
Jatkokehitysehdotuksena opetusvideoiden hengitysharjoituksien toimivuutta voitaisiin pitkällä aikavälillä kokeilla hoitopelosta kärsivillä potilailla. Tämän lisäksi potilaille on hyvä työstää kysely, jonka avulla selvittää
taustatietoja pelon syystä, sen voimakkuudesta ja aiemmista pelkoa aiheuttaneista kokemuksista hoitoon liittyen. Hengitysharjoituksien tehokkuutta voisi tutkia myös ennen vastaanottokäyntiä tai sen aikana.