Työnjohtajien työhyvinvoinnin tila ja kehittämistarpeet
Keskinen, Hanna; Jäppinen, Reetta (2022)
Keskinen, Hanna
Jäppinen, Reetta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930935
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia toimeksiantajayrityksessä työskentelevien työnjohtajien työhyvinvoinnin tilaa ja esittää yritykselle kehitysideoita työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Työhyvinvointi valikoitui aiheeksi oman kiinnostuksen ja kokemusten kautta, sekä ajankohtaisuuden vuoksi.
Toimeksiantajayrityksellä oli selkeä mielikuva, mitä työhyvinvoinnin osa-aluetta halutaan lähteä tutkimaan tarkemmin ja missä oli mahdollisesti kehittämisen tarvetta. Tutkimus keskittyi psykososiaalisiin tekijöihin ja fyysiset työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät jätettiin yrityksen toivomuksesta pois tutkimuksesta.
Tutkimuskysymykset muodostuivat yrityksen toiveiden kautta ja ne sisälsivät tutkimuksen lähtökohdan; mikä on työnjohtajien tämänhetkinen työhyvinvoinnin tila ja mitä haasteita työnjohtajien työssä on. Näiden päätutkimuskysymysten lisäksi tutkittiin mitä työhyvinvointiin liittyviä kehityskohteita yrityksessä esiintyy ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa.
Työn teoriaosiossa käsiteltiin työhyvinvointia käsitteenä eri mallien mukaisesti sekä työhyvinvoinnin muotoutumista nykyisenlaiseksi viime vuosikymmenien aikana. Työssä tarkasteltiin työhyvinvointia sekä työnantajan että työntekijän näkökulman kautta. Opinnäytetyössä kuvattiin teorian kautta myös esihenkilötyötä sekä työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä.
Tutkimuksen taustatyötä tehtiin tutustumalla yrityksen eri toimipisteisiin ja työnjohtajien työhön. Tutkimus toteutettiin kehittämistyönä käyttäen sähköistä kyselytutkimusta. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä ja se suoritettiin kesällä 2022 toimeksiantajayrityksen työnjohtajille, joita oli yhteensä 19 henkilöä. Tutkimustulokset kertoivat tutkimuksen kohdejoukon hyvinvoinnin olevan kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta kehityskohteitakin löytyi. Tutkimustulosten pohjalta nostettiin neljä eri osa-aluetta, joista esiin nousseisiin ongelmakohtiin ehdotettiin kehitysideoita. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kyselyyn vastaajat olivat motivoituneita kouluttamaan itseään lisää ja suurin osa vastaajista näki tulevaisuutensa yrityksen palveluk- sessa vielä usean vuoden jälkeen. Tutkimustulokset tarjosivat yritykselle hyvän pohjan työhyvinvoinnin tilan tarkastelulle sekä toiminnan kehittämiselle. Tärkein kehitysehdotus oli työhyvinvointisuunnitelman laatiminen. Kehitysehdotuksien avulla yritys voi tulevaisuudessa aloittaa suunnitelmallisen työhyvinvoinnin kehittämisen ja nostaa työnantajaimagoaan entisestään osoittamalla välittävänsä aidosti työntekijöiden hyvinvoinnista.
Toimeksiantajayrityksellä oli selkeä mielikuva, mitä työhyvinvoinnin osa-aluetta halutaan lähteä tutkimaan tarkemmin ja missä oli mahdollisesti kehittämisen tarvetta. Tutkimus keskittyi psykososiaalisiin tekijöihin ja fyysiset työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät jätettiin yrityksen toivomuksesta pois tutkimuksesta.
Tutkimuskysymykset muodostuivat yrityksen toiveiden kautta ja ne sisälsivät tutkimuksen lähtökohdan; mikä on työnjohtajien tämänhetkinen työhyvinvoinnin tila ja mitä haasteita työnjohtajien työssä on. Näiden päätutkimuskysymysten lisäksi tutkittiin mitä työhyvinvointiin liittyviä kehityskohteita yrityksessä esiintyy ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa.
Työn teoriaosiossa käsiteltiin työhyvinvointia käsitteenä eri mallien mukaisesti sekä työhyvinvoinnin muotoutumista nykyisenlaiseksi viime vuosikymmenien aikana. Työssä tarkasteltiin työhyvinvointia sekä työnantajan että työntekijän näkökulman kautta. Opinnäytetyössä kuvattiin teorian kautta myös esihenkilötyötä sekä työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä.
Tutkimuksen taustatyötä tehtiin tutustumalla yrityksen eri toimipisteisiin ja työnjohtajien työhön. Tutkimus toteutettiin kehittämistyönä käyttäen sähköistä kyselytutkimusta. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä ja se suoritettiin kesällä 2022 toimeksiantajayrityksen työnjohtajille, joita oli yhteensä 19 henkilöä. Tutkimustulokset kertoivat tutkimuksen kohdejoukon hyvinvoinnin olevan kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta kehityskohteitakin löytyi. Tutkimustulosten pohjalta nostettiin neljä eri osa-aluetta, joista esiin nousseisiin ongelmakohtiin ehdotettiin kehitysideoita. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kyselyyn vastaajat olivat motivoituneita kouluttamaan itseään lisää ja suurin osa vastaajista näki tulevaisuutensa yrityksen palveluk- sessa vielä usean vuoden jälkeen. Tutkimustulokset tarjosivat yritykselle hyvän pohjan työhyvinvoinnin tilan tarkastelulle sekä toiminnan kehittämiselle. Tärkein kehitysehdotus oli työhyvinvointisuunnitelman laatiminen. Kehitysehdotuksien avulla yritys voi tulevaisuudessa aloittaa suunnitelmallisen työhyvinvoinnin kehittämisen ja nostaa työnantajaimagoaan entisestään osoittamalla välittävänsä aidosti työntekijöiden hyvinvoinnista.