Alle kouluikäisen ADHD-piirteisesti oireilevan lapsen varhainen tunnistaminen ja tukeminen varhaiskasvatuksessa
Numminen, Sonja; Nyfors, Mervi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121931000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121931000
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimintamallia, joka auttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen varhaiskasvatuksen opettajia tunnistamaan ja tukemaan tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja ylivilkkausoireilevia lapsia, jotta tukitoimet käynnistyisivät mahdollisimman nopeasti ja ADHD-piirteisesti oireilevat lapset saisivat apua. Tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatuksen neuropsykiatrista ymmärrystä laatimalla työntekijöiden toimintaa tukeva muistilista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä HUS Pienten lasten psykiatrian kanssa ja sen tuloksia hyödynnetään HUS Psykiatrian koordinoimassa kansallisessa Terapiat etulinjaan –toimintamallissa, jonka tarkoituksena on parantaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta.
Aineisto kerättiin laadullisella lomakekyselyllä verkossa Porvoon, Nurmijärven ja Lohjan päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajilta (N=38). Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat tunnistivat hyvin lapsen ADHD-tyyppistä oirehdintaa. Heillä oli myös monipuolisesti tiedossa erilaisia keinoja tukea ADHD-tyyppisesti oireilevaa lasta varhaiskasvatuksessa. Opettajat kokivat kuitenkin tarvetta lisäkoulutukselle ADHD-piirteisen oirehdinnan tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Erityisesti neuropsykiatrinen koulutus nähtiin tarpeellisena. Varhaiskasvatuksen opettajilla ei ollut selkeää kuvaa työnantajan tarjoamasta toimintamallista, kuinka ADHD-tyyppisesti oireilevan lapsen kohdalla toimitaan varhaiskasvatuksessa. Erityisesti huolen puheeksi otto ja varhaisen tuen järjestämisen keinot nousivat tulosten pohjalta kehittämistarpeiksi.
Tutkimustulosten perusteella päiväkotien johtajien kanssa kehitettiin aivoriihimenetelmää käyttäen muistilista varhaiskasvatukseen. Muistilistan tarkoituksena on ohjata varhaiskasvatuksen ammattilaiselle ensimmäiset askeleet huolen puheeksi ottoon ja varhaisen tuen järjestämiseen, kun lapsella havaitaan ADHD-tyyppistä oirehdintaa varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö tuottaa tietoa, jonka avulla pystytään kehittämään sujuvia ja joustavia palveluita yli yksikkö- ja organisaatiorajojen sekä parantamaan hoidon yhdenvertaisuuden toteutumista.
Aineisto kerättiin laadullisella lomakekyselyllä verkossa Porvoon, Nurmijärven ja Lohjan päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajilta (N=38). Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat tunnistivat hyvin lapsen ADHD-tyyppistä oirehdintaa. Heillä oli myös monipuolisesti tiedossa erilaisia keinoja tukea ADHD-tyyppisesti oireilevaa lasta varhaiskasvatuksessa. Opettajat kokivat kuitenkin tarvetta lisäkoulutukselle ADHD-piirteisen oirehdinnan tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Erityisesti neuropsykiatrinen koulutus nähtiin tarpeellisena. Varhaiskasvatuksen opettajilla ei ollut selkeää kuvaa työnantajan tarjoamasta toimintamallista, kuinka ADHD-tyyppisesti oireilevan lapsen kohdalla toimitaan varhaiskasvatuksessa. Erityisesti huolen puheeksi otto ja varhaisen tuen järjestämisen keinot nousivat tulosten pohjalta kehittämistarpeiksi.
Tutkimustulosten perusteella päiväkotien johtajien kanssa kehitettiin aivoriihimenetelmää käyttäen muistilista varhaiskasvatukseen. Muistilistan tarkoituksena on ohjata varhaiskasvatuksen ammattilaiselle ensimmäiset askeleet huolen puheeksi ottoon ja varhaisen tuen järjestämiseen, kun lapsella havaitaan ADHD-tyyppistä oirehdintaa varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö tuottaa tietoa, jonka avulla pystytään kehittämään sujuvia ja joustavia palveluita yli yksikkö- ja organisaatiorajojen sekä parantamaan hoidon yhdenvertaisuuden toteutumista.