Hiilensidontaan tähtäävän nurmisiemenseoksen satotaso ja ruokinnallinen laatu luomutuotannossa Etelä-Karjalan alueella
Parvinen, Jesse; Ala-Kasari, Teppo (2022)
Parvinen, Jesse
Ala-Kasari, Teppo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121931028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121931028
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hiilensidontaan tähtäävän nurmisiemenseoksen satotaso ja ruokinnallinen laatu luomutuotannossa Etelä-Karjalan alueella. Opinnäytetyötä varten perustettiin kenttäkoe Mäkitalon tilalle Joutsenoon. Kenttäkokeissa testattiin hiilinurmiseoksen soveltuvuutta luonnonmukaiseen säilörehuntuotantoon. Kirjallisuuslähteistä ja tutkimuksista saatiin hiilinurmiseoksiin ja hiiliviljelyyn liittyviä tuloksia ja kokemuksia. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Mäkitalon tila.
Hiiliviljelyn tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti maan kasvukuntoa, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja sitoa hiiltä maaperään. Uudistavan viljelyn (regenerative agriculture) toimenpiteet ovat keskeisessä roolissa peltomaan hiilensidonnassa. Opinnäytetyömme avulla pyrittiin tarjoamaan toimeksiantajalle ja muille viljelijöille tietoa hiilinurmiseoksen sadon määrästä ja ruokinnallisesta laadusta sekä käytännön viljelykokemusta erilaisina havaintoina.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin vuosina 2021–2022 tehdyistä kenttäkokeista. Kokeen koejäsenet olivat Retu-hiilinurmi-kivennäismaille ja verrokkina timotei-ruokonataseos Retu-timotei-seos. Koeruuduilta korjattiin kaksi säilörehusatoa kasvukaudella 2022. Koeruuduilta mitattiin satotaso kg ka/ha/v. Ruokinnallista laatua mitattiin rehuanalyysillä sekä laskemalla valkuais- ja sulava sato g/kg ka/ha/v.
Ensimmäisen sadon perusteella ruokinnallinen laatu oli kohtalainen mutta satotaso matala. Heikon satotason taustalla oli kuiva perustamisvuoden kasvukausi. Kuivuus näkyi koeruuduilla harvana kasvustona ja rikkaisuutena. Hiilinurmiseoksessa erityisesti syväjuurisen sikurin kasvukyky yllätti.
Toisella sadolla hiilinurmiseoksesta saatu sadon määrä oli hyvä mutta laatu heikko. Toiselle sadolle kasvustoja ei lannoitettu, mikä näkyi erityisesti timotei-ruokonataseoksen koeruudulla. Toisen sadon osalta korjuuajankohdan optimointi epäonnistui, jonka vuoksi sadon laatu oli molempien seosten osalta heikko.
Yhden kasvukauden mittaisen kokeen perusteella on lähtökohtaisesti epävarmaa arvioida seoksen potentiaalia säilörehuntuotannossa. Muuttuvat sääolosuhteet, lannoitus, korjuun ajankohta ja maalaji vaikuttavat merkittävästi seoksen sadon muodostukseen.
Testauksessa hiilinurmiseos tuotti suurimman kokonaissadon. Tulosta vääristää kuitenkin se, ettei timotei-ruokonataseos saanut lannoitusta toiselle sadolle, jonka vuoksi koetuloksia ei voi verrata sellaisenaan. Hiilinurmiseoksessa on potentiaalia säilörehuntuotannossa, mutta siemenseoksen koostumus kannattaa tarkistaa lohkokohtaisesti ja sadon laatutavoitteiden mukaan.
Hiiliviljelyn tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti maan kasvukuntoa, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja sitoa hiiltä maaperään. Uudistavan viljelyn (regenerative agriculture) toimenpiteet ovat keskeisessä roolissa peltomaan hiilensidonnassa. Opinnäytetyömme avulla pyrittiin tarjoamaan toimeksiantajalle ja muille viljelijöille tietoa hiilinurmiseoksen sadon määrästä ja ruokinnallisesta laadusta sekä käytännön viljelykokemusta erilaisina havaintoina.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin vuosina 2021–2022 tehdyistä kenttäkokeista. Kokeen koejäsenet olivat Retu-hiilinurmi-kivennäismaille ja verrokkina timotei-ruokonataseos Retu-timotei-seos. Koeruuduilta korjattiin kaksi säilörehusatoa kasvukaudella 2022. Koeruuduilta mitattiin satotaso kg ka/ha/v. Ruokinnallista laatua mitattiin rehuanalyysillä sekä laskemalla valkuais- ja sulava sato g/kg ka/ha/v.
Ensimmäisen sadon perusteella ruokinnallinen laatu oli kohtalainen mutta satotaso matala. Heikon satotason taustalla oli kuiva perustamisvuoden kasvukausi. Kuivuus näkyi koeruuduilla harvana kasvustona ja rikkaisuutena. Hiilinurmiseoksessa erityisesti syväjuurisen sikurin kasvukyky yllätti.
Toisella sadolla hiilinurmiseoksesta saatu sadon määrä oli hyvä mutta laatu heikko. Toiselle sadolle kasvustoja ei lannoitettu, mikä näkyi erityisesti timotei-ruokonataseoksen koeruudulla. Toisen sadon osalta korjuuajankohdan optimointi epäonnistui, jonka vuoksi sadon laatu oli molempien seosten osalta heikko.
Yhden kasvukauden mittaisen kokeen perusteella on lähtökohtaisesti epävarmaa arvioida seoksen potentiaalia säilörehuntuotannossa. Muuttuvat sääolosuhteet, lannoitus, korjuun ajankohta ja maalaji vaikuttavat merkittävästi seoksen sadon muodostukseen.
Testauksessa hiilinurmiseos tuotti suurimman kokonaissadon. Tulosta vääristää kuitenkin se, ettei timotei-ruokonataseos saanut lannoitusta toiselle sadolle, jonka vuoksi koetuloksia ei voi verrata sellaisenaan. Hiilinurmiseoksessa on potentiaalia säilörehuntuotannossa, mutta siemenseoksen koostumus kannattaa tarkistaa lohkokohtaisesti ja sadon laatutavoitteiden mukaan.