Diabeteksen toteaminen ja alkuvaiheen hoito taaperoikäisellä lapsella : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kettunen, Minna; Lähdeaho, Jenna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031180
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tarkastelimme monipuolisesti diabeteksen toteamista sekä hoitoa ja mahdollisia komplikaatioita taaperoikäisillä lapsilla. Myös vanhemmat ja perhekeskeisyys on otettu mukaan haasteiden näkökulmasta, sillä vanhemmilla on suurin vastuu diabeteksen oikeanlaisesta hoidosta taaperoikäisillä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön tavoite oli lisätä tietoa hoitoalan opiskelijoille ja ammattilaisille diabeteksen tunnistamisesta, toteamisesta ja alkuvaiheen hoidosta taaperoikäisillä lapsilla. Opinnäytetyöhön haettiin tietoa alan luotettavista tietokannoista niin suomeksi kuin englanniksi. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällön analyysia.
Opinnäytetyömme tuloksissa selvisi, että tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat solut ovat tuhoutuneet, eivätkä tuota enää insuliinia. Diabeteksen tyypilliset oireet, kuten runsas virtsaaminen, janoisuus, väsymys sekä painon lasku auttavat useimmissa tapauksissa diabeteksen epäilyssä ja diagnosoimisessa. Etenkin taaperoikäisillä diagnosoiminen on kuitenkin haastavampaa epätyypillisten oireiden takia. Alle kolmevuotiaiden lasten kohdalla on lisäksi suurempi riski tilanteen etenemiselle ketoasidoosin asti ennen diagnoosin saamista. Kussmaulin hengitys on yksi ketoasidoosin merkeistä. Sitä esiintyy noin neljäsosalla diabetekseen sairastuneista lapsista. Mikäli sairaus on edennyt ketoasidoosiin, alkuvaiheen hoitona aloitetaan suonensisäinen nesteytys sekä tietenkin diabeteksen hoito insuliinilla. Ykköstyypin diabetes tarvitsee aina insuliinin, mutta oikeanlaisella ravitsemuksella voi vaikuttaa insuliinin tarpeeseen.
Sekä terveydenhuollon ammattilaisen että lasten vanhempien tulisi tarkkailla lapsen mahdollisia diabeteksen oireita ja epäillä tautia herkästi, mikäli siihen viittaavia oireita esiintyy. Kussmaulin hengityksen erottaminen muista akuuteista infektiotaudeista on tärkeää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön tavoite oli lisätä tietoa hoitoalan opiskelijoille ja ammattilaisille diabeteksen tunnistamisesta, toteamisesta ja alkuvaiheen hoidosta taaperoikäisillä lapsilla. Opinnäytetyöhön haettiin tietoa alan luotettavista tietokannoista niin suomeksi kuin englanniksi. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällön analyysia.
Opinnäytetyömme tuloksissa selvisi, että tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat solut ovat tuhoutuneet, eivätkä tuota enää insuliinia. Diabeteksen tyypilliset oireet, kuten runsas virtsaaminen, janoisuus, väsymys sekä painon lasku auttavat useimmissa tapauksissa diabeteksen epäilyssä ja diagnosoimisessa. Etenkin taaperoikäisillä diagnosoiminen on kuitenkin haastavampaa epätyypillisten oireiden takia. Alle kolmevuotiaiden lasten kohdalla on lisäksi suurempi riski tilanteen etenemiselle ketoasidoosin asti ennen diagnoosin saamista. Kussmaulin hengitys on yksi ketoasidoosin merkeistä. Sitä esiintyy noin neljäsosalla diabetekseen sairastuneista lapsista. Mikäli sairaus on edennyt ketoasidoosiin, alkuvaiheen hoitona aloitetaan suonensisäinen nesteytys sekä tietenkin diabeteksen hoito insuliinilla. Ykköstyypin diabetes tarvitsee aina insuliinin, mutta oikeanlaisella ravitsemuksella voi vaikuttaa insuliinin tarpeeseen.
Sekä terveydenhuollon ammattilaisen että lasten vanhempien tulisi tarkkailla lapsen mahdollisia diabeteksen oireita ja epäillä tautia herkästi, mikäli siihen viittaavia oireita esiintyy. Kussmaulin hengityksen erottaminen muista akuuteista infektiotaudeista on tärkeää.