Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia luontoretkistä toimintaterapian näkökulmasta
Louhimaa, Kaisa; Tolonen, Niina; Yli-Kivistö, Petra (2022)
Louhimaa, Kaisa
Tolonen, Niina
Yli-Kivistö, Petra
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122131264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122131264
Tiivistelmä
Luonnon kuntouttava ja eheyttävä vaikutus on tunnettu pitkään mielenterveyskuntoutuksessa. Luonnossa oleminen ja siitä nauttiminen lisää yksilön hyvinvointia ja tukee mielenterveyttä. Toimintaterapian keskiössä on asiakkaan merkitykselliset toiminnot sekä ymmärrys ympäristön vaikutus merkitykselliseen toimintaan. Tämän vuoksi on keskeistä kartoittaa mielenterveyskuntoutujien kokemuksia retkeilytoiminnasta ja luontoympäristön merkityksistä. Wilcockin toiminnallinen näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin mahdollistaa toiminnan eri merkityksien tarkastelun. Toipumisorientaatio täydentää Wilcockin teoriaa ja tarjoaa mahdollisuuden tarkastella yksilöiden kokemuksia toipumisen näkökulmasta.
Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta mielenterveyskuntoutujien kokemuksista ryhmämuotoisesta retkeilystä luontoympäristössä toimintaterapian näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla mielenterveyskuntoutujien kokemuksia järjestetyiltä retkiltä. Tutkimustehtäviksi asetettiin ”millaisia kokemuksia luontoympäristöön sijoittunut ryhmässä retkeily on antanut osallistujille” ja ”miten osallistujat kokevat retkien vaikuttaneen heidän hyvinvointiinsa”. Tutkimuksen aineisto kerättiin Henki- ja elämä -hankkeen retkillä kesällä 2022. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemojen mukaan etenevää ryhmähaastattelua. Aineiston koko oli 14 osallistujaa ja tiedonantajat olivat työikäisiä mielenterveyskuntoutujia. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan luontoympäristöön kohdistuvilla retkillä on toipumista ja elpymistä edistäviä tekijöitä. Luonnossa oleminen, retkillä toimintojen tekeminen ja ryhmään kuuluminen koettiin merkitykselliseksi. Retket toivat sisältöä ja vaihtelua osallistujien arkeen sekä ne mahdollistivat mielihyvän kasvun ja vuorovaikutuksen muiden kanssa. Luontoretkien kokemuksilla todettiin olevan yhteyksiä Wilcockin teorian kolmeen osa-alueeseen: tekeminen (doing), oleminen (being) ja johonkin kuuluminen (belonging). Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että ryhmämuotoisilla luontoretkillä on monia mielenterveyttä tukevia ja toipumista edistäviä elementtejä. Tämän vuoksi ryhmämuotoista, luontoympäristöön kohdistuvaa retkeilyä voitaisiin hyödyntää enenevissä määrin toimintaterapiassa sekä mielenterveyskuntoutuksessa. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia ryhmämuotoisten luontoretkien vaikutusta eri asiakasryhmien parissa esimerkiksi uupumisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta mielenterveyskuntoutujien kokemuksista ryhmämuotoisesta retkeilystä luontoympäristössä toimintaterapian näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla mielenterveyskuntoutujien kokemuksia järjestetyiltä retkiltä. Tutkimustehtäviksi asetettiin ”millaisia kokemuksia luontoympäristöön sijoittunut ryhmässä retkeily on antanut osallistujille” ja ”miten osallistujat kokevat retkien vaikuttaneen heidän hyvinvointiinsa”. Tutkimuksen aineisto kerättiin Henki- ja elämä -hankkeen retkillä kesällä 2022. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemojen mukaan etenevää ryhmähaastattelua. Aineiston koko oli 14 osallistujaa ja tiedonantajat olivat työikäisiä mielenterveyskuntoutujia. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan luontoympäristöön kohdistuvilla retkillä on toipumista ja elpymistä edistäviä tekijöitä. Luonnossa oleminen, retkillä toimintojen tekeminen ja ryhmään kuuluminen koettiin merkitykselliseksi. Retket toivat sisältöä ja vaihtelua osallistujien arkeen sekä ne mahdollistivat mielihyvän kasvun ja vuorovaikutuksen muiden kanssa. Luontoretkien kokemuksilla todettiin olevan yhteyksiä Wilcockin teorian kolmeen osa-alueeseen: tekeminen (doing), oleminen (being) ja johonkin kuuluminen (belonging). Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että ryhmämuotoisilla luontoretkillä on monia mielenterveyttä tukevia ja toipumista edistäviä elementtejä. Tämän vuoksi ryhmämuotoista, luontoympäristöön kohdistuvaa retkeilyä voitaisiin hyödyntää enenevissä määrin toimintaterapiassa sekä mielenterveyskuntoutuksessa. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia ryhmämuotoisten luontoretkien vaikutusta eri asiakasryhmien parissa esimerkiksi uupumisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta.