Hyvälaatuisen ternimaidon riittävyys: ternimaidon laadun ja määrän kehittäminen sekä merkitys lypsykarjatilalla

Abstract

Vasikalla ei syntyessään ole minkäänlaista suojaa ympäristössä olevia taudinaiheuttajia vastaan. Hyvän hygienian lisäksi ternimaidosta saatavat vasta-aineet ovat elintärkeitä vasikalle. Hyvän elämän alun takaamiseksi täytyy varmistua siitä, että ternimaidossa on riittävä määrä vasta-aineita. Lisäksi vasikan tulee saada ternimaitoa riittävästi mahdollisimman nopeasti, mielellään alle neljä tuntia syntymästä. Mikäli vasikka ei juo ternimaitoa itse, tulisi se letkuttaa suoraan mahaan. Vastaaineet imeytyvät sitä huonommin, mitä kauemmin aikaa syntymästä kuluu. Tällä opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, millaisilla keinoilla ternimaitoja voitaisiin kehittää niin, että hyvälaatuinen ternimaito saataisiin riittämään jokaiselle syntyvälle vasikalle. Lisäksi haluttiin tutkia, millaisia vaikutuksia eri Brix-arvoilla ja juottoajankohdilla on ollut vasikoiden tulevaisuuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin yhdellä tilalla mitattuja ternimaitotietoja viiden vuoden ajalta. Käytössämme oli tiedot, joita tilalliset olivat kirjanneet liitteenä olevalle lomakkeelle. Nämä tiedot on myöhemmin kirjattu Minun Maatilani -palveluun, josta saimme myös muita tutkimuksessa oleellisia tietoja, kuten poikimiset ja tuotostiedot. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Nasevaa, DeLavalin DelPro -järjestelmää sekä tuotosseurannan raportteja. Umpikauden pituudella on merkittävä rooli tutkimuksen tuloksissa. Mitä kauemmin lehmä oli ollut ummessa, sitä parempi ternimaitotuotos oli. Lisäksi todettiin, että holstein-rodulla oli paremmat ternimaidon vasta-ainepitoisuudet, kun taas ayrshire-lehmillä litramäärä oli keskimäärin suurempi. Hiehon poikimaiän noustessa ternimaidon määrä lisääntyi, mutta vasta-ainepitoisuus oli korkeimmillaan vuoden iässä. Tuotoskausien lisääntyessä ternimaidon vasta-ainepitoisuus kasvoi, mutta määrä ei lisääntynyt samalla tavoin. Eri lehmien sekä sonnien jälkeläisten välisissä keskiarvoissa oli eroa. Hyvälaatuisen ternimaidon määrää verrattiin tilalla syntyneiden lypsyrotuisten lehmävasikoiden sekä välitykseen menevien vasikoiden määrään. Parempaa ternimaitoa saaneet hiehot tiinehtyivät paremmin ja poikivat nuorempana. Poikimavaikeus ei ollut yhtä yksiselitteistä. Heikointa ternimaitoa saaneet lehmät soluttivat enemmän kuin parempaa ternimaitoa saaneet. Ensikkotuotoksia vertaillessa alle neljä tuntia syntymästä ternimaitonsa saaneet olivat tuottaneet parempia pitoisuuksia maitoon. Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä ternimaitoon vaikuttavia tekijöitä, joihin oli parhaiten aineistoa saatavilla ja jotka koettiin hyödyllisimmiksi tilan kannalta. Ternimaidon vaikutusta vasikan tulevaisuuteen, sekä sen laatuun ja etenkin määrään vaikuttavia tekijöitä on tarpeen tutkia jatkossa lisää, jotta yhä useampi syntyvä vasikka saisi riittävästi laadukasta ternimaitoa.

A cow`s first milk after calving is colostrum. It is important for the calf because of the antibodies it contains. At birth, the calf does not have the necessary protection against pathogens. Colostrum must be obtained at least four hours after birth, and its quality has its own criteria. High-quality colostrum plays a big role in the calf`s future life. We used in the research some measured data of commission farm. They had results from five years, from almost every calving. For the measurements they used refractometer. With the help of the data, it was possible for us to find out what affects good quality colostrum and what affect colostrum has on the calf`s future. We investigated among other things the effect of the season and the production season, as well as the importance of the dry period. We created different graphs to illustrate the results. One of our main focuses was on the importance of the dry period and how it is possible to improve the adequacy and quality of the farm`s colostrum. We noticed that the longer cow had been dry, the more colostrum it produced. We also investigated the effect of colostrum on the future milking-out period of the calf. In the research, it was not possible to examine every factor affecting colostrum, because the information had been obtained from only one farm. However, we strove to look at the results from more impressive perspectives so that the work would be useful for the commission farm. We also noticed that even with small actions it is possible to improve the quality of the cattle and thus create healthy and functional dairy farm.