Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Taimityypin vaikutus mansikan sadontuottoon ja viljelijän talouteen

Mäkelä, Laura (2014)

Avaa tiedosto
Makela_Laura.pdf (2.345Mt)
Lataukset: 


Mäkelä, Laura
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011101
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) mansikan taimityyppejä ja alkuperiä vertailevan viljelykokeen tuloksista sadontuoton ja viljelyn talouden kannalta optimaalisimmat taimivaihtoehdot. Mansikan taimityyppikoe on osana hanketta Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2. Taimityyppikoe on perustettu MTT Sotkamon koeasemalle vuonna 2011. Koe sisältää taimia Suomesta ja Hollannista. Kokeessa selvitetään myös kasvunsäädeaine Regaliksen vaikutusta satoon.

Teoreettinen viitekehys sisältää mansikan sadon muodostumisen tärkeimmät vaiheet ja taimituotannon historiaa 1970-luvulta tähän päivään Suomessa ja ulkomailla. Tuontitaimien ongelmat on tuotu esiin ja erilaiset taimityypit on esitelty kuvien kanssa. Taimityyppikoe on tehty empiirisenä viljelykokeena. Marja-Suomen Taimituotanto ja Delta Green toimitti taimia Hollannista ja suomalaisista taimista vastasi Peuraniemen taimitarha ja Puutarha Tahvoset Oy. Talvehtimishavainnot on kerätty vuosilta 2012 ja 2013 ja satotulokset vuosilta 2011. 2012 ja 2013. Kustannuslaskelmat on laskettu jokaisen taimityypin kauppakelpoisen sadon määrän mukaan.

Suomalaisista taimista Taimi 1 eli Regalis –kasvunsääteellä käsitelty taimi tuotti suurimman kauppakelpoisen sadon. Hollantilaisista tuontitaimista selvästi suurin satotaso oli odotuspetitaimella. Regalis nostatti varsinkin Honeoyen satoa huomattavasti. Frigo A-taimi ei pärjännyt satotuloksissa muihin taimiin verrattuna ja se myös talvehti heikosti.

Loppujen lopuksi on vaikea verrata kolmen satovuoden perusteella taimityyppejä keskenään, koska kasvukausien olosuhteet olivat täysin erilaiset ja kauriiden aiheuttamat syöntituhot vaikeuttivat vertailua. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, koska satotasot ovat kenttäkokeessa huomattavasti suurempia kuin tavanomaisilla viljelijöillä. Tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin positiivista huomata, että suomalainen taimimateriaali menestyy taimivertailussa.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste