Osaamisen hallinnan kehittäminen : toimintatutkimus THL:n Kilpailutus ja tilaaminen -tiimissä
Kivinen, Miika (2023)
Kivinen, Miika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122231396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122231396
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää osaamisen hallinnan prosessi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kilpailutus ja tilaaminen -tiimille. Osaamisen hallinnan tila oli todettu heikoksi itsearvioinnissa. Tätä ongelmaa oli tarkoitus ratkaista opinnäytetyön toimintatutkimuksen ja sen interventiona toteutettavan kehittämisprojektin avulla. Projektille laadittiin tavoitteet ja niistä johdettiin sille myös mittarit. Tavoitteena oli luoda osaamisen hallinnan ohje ja prosessi, ja jos nämä saataisiin tehtyä, projekti olisi saavuttanut tavoitteensa.
Teoreettinen viitekehys koottiin osaamisen, osaamisen hallinnan, osaamisen johtamisen sekä osaamisen kartoittamisen kirjallisuudesta ja tutkimuksesta ja tietoa hyödynnettiin kehittämisprojektin suunnittelussa ja myös myöhemmin tutkimuksen tulosten analysoinnissa. Kehittämisprojekti toteutettiin yhdessä tiimin kanssa, ja myös minä osallistuin kehittämiseen, kuten tutkijan toimintatutkimusta tehdessä kuuluukin.
Ohjeen ja prosessin valmistuminen toimivat myös mittareina projektin onnistumiselle. Ennen ja jälkeen kehittämisprojektin tehtiin opinnäytetyötä varten myös haastattelu, josta saatujen tulosten avulla tarkasteltiin laadullisesti projektin tulosta. Opinnäytetyön tekijänä minä pidin lisäksi havainnointiin pohjaavaa tutkimuspäiväkirjaa koko tutkimuksen ajan.
Kehittämisprojekti tuotti ne tulokset, jotka sille asetettiin tavoitteeksi. Intervention vaikutus näkyi myös haastatteluissa, sillä niidenkin perusteella osaamisen hallinnassa oli tapahtunut selkeä muutos parempaan suuntaan.
Tutkimuksen tuloksina voitiin todeta, että jos osaamisen hallinta halutaan saada systemaattiseksi, sitä tulee tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat tiimin osaamisen kartoittaminen, osaamisprofiilien laatiminen, tietojen tallennus järjestelmään sekä koko osaamisen ja osaamisen kehittämisen hallinnan prosessi ja sen pohjalta laadittu ohje. Prosessia ja ohjetta tulee myös tarkastella syklisesti ja ottaa koko tiimi mukaan kehittämiseen. Vain näin osaamisen hallinnan kehittäminen on systemaattista ja säilyy jatkossakin sellaisena.
Teoreettinen viitekehys koottiin osaamisen, osaamisen hallinnan, osaamisen johtamisen sekä osaamisen kartoittamisen kirjallisuudesta ja tutkimuksesta ja tietoa hyödynnettiin kehittämisprojektin suunnittelussa ja myös myöhemmin tutkimuksen tulosten analysoinnissa. Kehittämisprojekti toteutettiin yhdessä tiimin kanssa, ja myös minä osallistuin kehittämiseen, kuten tutkijan toimintatutkimusta tehdessä kuuluukin.
Ohjeen ja prosessin valmistuminen toimivat myös mittareina projektin onnistumiselle. Ennen ja jälkeen kehittämisprojektin tehtiin opinnäytetyötä varten myös haastattelu, josta saatujen tulosten avulla tarkasteltiin laadullisesti projektin tulosta. Opinnäytetyön tekijänä minä pidin lisäksi havainnointiin pohjaavaa tutkimuspäiväkirjaa koko tutkimuksen ajan.
Kehittämisprojekti tuotti ne tulokset, jotka sille asetettiin tavoitteeksi. Intervention vaikutus näkyi myös haastatteluissa, sillä niidenkin perusteella osaamisen hallinnassa oli tapahtunut selkeä muutos parempaan suuntaan.
Tutkimuksen tuloksina voitiin todeta, että jos osaamisen hallinta halutaan saada systemaattiseksi, sitä tulee tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat tiimin osaamisen kartoittaminen, osaamisprofiilien laatiminen, tietojen tallennus järjestelmään sekä koko osaamisen ja osaamisen kehittämisen hallinnan prosessi ja sen pohjalta laadittu ohje. Prosessia ja ohjetta tulee myös tarkastella syklisesti ja ottaa koko tiimi mukaan kehittämiseen. Vain näin osaamisen hallinnan kehittäminen on systemaattista ja säilyy jatkossakin sellaisena.