Pesäpalloilijoiden olkapäävammojen ennaltaehkäisy voimaharjoittelun avulla
Tirri, Joonas (2022)
Tirri, Joonas
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122931659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122931659
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa voimaharjoitteiden merkityksestä pesäpalloilijoiden ol-kapäävammojen ennaltaehkäisyyn. Tarkoituksena on selvittää, miten olkapäävammoja ennaltaehkäistään ja miten opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää pesäpalloilijoiden harjoittelussa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kanssa. Kohderyhmänä oli pesäpal-loa harrastavat 1.-3. vuoden opiskelijat. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Asetelma-na käytettiin koe- kontrolli asetelmaa, jossa tutkittava joukko jaettiin koe- ja kontrolliryhmään. Tutkimuspro-sessin aluksi kaikille osallistujille tehtiin alkumittaukset liikkuvuus-, stabiliteetti- ja voimatesteillä sekä tut-kimukseen osallistujat täyttivät urheiluvammoihin liittyvät kyselylomakkeet. Alkumittausten jälkeen tutkitta-va joukko jaettiin koe- ja kontrolliryhmään. Koeryhmä suoritti kuuden kuukauden ajan oman harjoittelunsa lisäksi spesifejä voimaharjoitteluliikkeitä. Kontrolliryhmä jatkoi normaalia harjoitteluaan. Lopuksi suoritettiin mittaukset koe- ja kontrolliryhmälle. Loppumittauksen tuloksia verrattiin alkumittausten tuloksiin, joiden perusteella selvitettiin muutoksen suuruus koe- ja kontrolliryhmässä.
Alkukyselyyn vastasi 37 osallistujaa. Koeryhmän loppukyselyyn vastasi 22 ja kontrolliryhmän loppukyselyyn 18 osallistujaa. Kysely lähetettiin molemmilla kerroilla kaikille urheilijoille, mikä selittää erot alku- ja loppu-kyselyiden vastausmäärissä. Pesäpalloilijoille tehtiin liikkuvuus-, stabiliteetti- ja voimamittaukset. Mittausten perusteella koeryhmän tekemillä harjoitteilla oli vaikutusta olkapään liikkuvuuksiin. Positiiviset löydökset heittokäden posteriorisessa aprehension testissä vähenivät molemmilla ryhmillä. Molemmissa ryhmissä heit-toliikettä simuloivassa voima-anturi testissä tutkittavien voimatasot laskivat. Voimatasojen lasku oli suurem-pi kontrolliryhmällä kuin koeryhmällä.
Voimaharjoitteluohjelmalla ei ollut parantavaa vaikutusta urheilijoiden mitattuihin voimatasoihin. Olkapään stabiliteetti parani molemmissa ryhmissä. Urheilijat kokivat edelleen rasituskipuja heittokäden olkapäässä, mutta varsinaiset olkapään vammat olivat vähentyneet molemmissa ryhmissä.
Opinnäytetyöprosessi ja sen tulokset osoittivat sen, että jatkossa tarvitaan tutkimusta olkapäävammojen voimaharjoitteiden merkityksestä vammojen ennaltaehkäisyyn.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kanssa. Kohderyhmänä oli pesäpal-loa harrastavat 1.-3. vuoden opiskelijat. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Asetelma-na käytettiin koe- kontrolli asetelmaa, jossa tutkittava joukko jaettiin koe- ja kontrolliryhmään. Tutkimuspro-sessin aluksi kaikille osallistujille tehtiin alkumittaukset liikkuvuus-, stabiliteetti- ja voimatesteillä sekä tut-kimukseen osallistujat täyttivät urheiluvammoihin liittyvät kyselylomakkeet. Alkumittausten jälkeen tutkitta-va joukko jaettiin koe- ja kontrolliryhmään. Koeryhmä suoritti kuuden kuukauden ajan oman harjoittelunsa lisäksi spesifejä voimaharjoitteluliikkeitä. Kontrolliryhmä jatkoi normaalia harjoitteluaan. Lopuksi suoritettiin mittaukset koe- ja kontrolliryhmälle. Loppumittauksen tuloksia verrattiin alkumittausten tuloksiin, joiden perusteella selvitettiin muutoksen suuruus koe- ja kontrolliryhmässä.
Alkukyselyyn vastasi 37 osallistujaa. Koeryhmän loppukyselyyn vastasi 22 ja kontrolliryhmän loppukyselyyn 18 osallistujaa. Kysely lähetettiin molemmilla kerroilla kaikille urheilijoille, mikä selittää erot alku- ja loppu-kyselyiden vastausmäärissä. Pesäpalloilijoille tehtiin liikkuvuus-, stabiliteetti- ja voimamittaukset. Mittausten perusteella koeryhmän tekemillä harjoitteilla oli vaikutusta olkapään liikkuvuuksiin. Positiiviset löydökset heittokäden posteriorisessa aprehension testissä vähenivät molemmilla ryhmillä. Molemmissa ryhmissä heit-toliikettä simuloivassa voima-anturi testissä tutkittavien voimatasot laskivat. Voimatasojen lasku oli suurem-pi kontrolliryhmällä kuin koeryhmällä.
Voimaharjoitteluohjelmalla ei ollut parantavaa vaikutusta urheilijoiden mitattuihin voimatasoihin. Olkapään stabiliteetti parani molemmissa ryhmissä. Urheilijat kokivat edelleen rasituskipuja heittokäden olkapäässä, mutta varsinaiset olkapään vammat olivat vähentyneet molemmissa ryhmissä.
Opinnäytetyöprosessi ja sen tulokset osoittivat sen, että jatkossa tarvitaan tutkimusta olkapäävammojen voimaharjoitteiden merkityksestä vammojen ennaltaehkäisyyn.