Alle kouluikäisen lapsen kivun arviointi sairaalaympäristössä ja sairaanhoitajan tietotaidot kivun arvioinnissa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kiviniemi, Jan; Toiminen, Aurora (2022)
Kiviniemi, Jan
Toiminen, Aurora
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022123031706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022123031706
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla alle kouluikäisen lapsen kivun arviointia sairaalaympäristössä erilaisia kivun arviointimenetelmiä hyödyntäen. Hoitohenkilökunta on tärkeässä asemassa lapsen kivun arvioinnissa, sillä he ovat jatkuvasti lapsen kanssa tai lapsen ja omaisten saatavilla. Heidän ammatillinen osaamisensa on isossa roolissa lapsen kivun tunnistamisessa esimerkiksi lapsen käytöstä havainnoimalla. Lasten kivun arviointi voi olla vaikeaa esimerkiksi kommunikaatiohaasteiden vuoksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla lasten kivun arvioinnin laatua sairaalaympäristössä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kivun määritelmästä, sen arvioinnista ja arvioinnissa käytettävissä olevista työkaluista ja keinoista. Lasten kivun arvioinnin erityispiirteiden vuoksi opinnäytetyössä on keskitytty erityisesti kipukäyttäytymisen perusteella käytettäviin potilaan kivun arviointimenetelmiin. Lapset voivat kuvailla kipukokemustaan vain oman kehityksensä tasoisesti, joten hoidon tasa-arvoistamiseksi kipua tulisi tunnistaa myös silloin, kun potilas ei osaa sitä itse kuvailla.
Opinnäytetyön toteutuksen menetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaun suoritimme sähköisistä tietokannoista, joita olivat kotimainen Medic ja kansainväliset CINAHL ja Pubmed. Aineistonkeruussa työhön valittiin yhteensä 12 (n=12) hoitotieteellistä tutkimusartikkelia, joiden sisältö vastasi yhteen tai useampaan tutkimuskysymykseen; 1. Miten kipua arvioidaan alle kouluikäisten lasten kohdalla sairaalaympäristössä? 2. Millaiset tiedot ja taidot sairaanhoitajilla on alle kouluikäisten lasten kivun arviointiin? 3. Millaisia haasteita lapsipotilaan kivun arvioimiseen liittyy? Aineiston analysoimiseen käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajien koulutusta nonverbaalisten potilaiden kivun arviointiin tulisi lisätä. Erilaiset kipumittarit osoittautuivat hyödyllisiksi työkaluiksi kivun arvioimisessa, mutta jotta arviointitulos olisi luotettava, tulee kipumittari valita oikein lapsen kehitystason mukaan ja sitä tulee hoitajan osata käyttää. Kommunikaatio-ongelmat ja riittävän osaamisen puute olivat suurimmat haasteet kivun arvioinnissa, kun taas koulutukset ja kiputietämyksen lisääminen lisäsivät kivun arviointia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kivun määritelmästä, sen arvioinnista ja arvioinnissa käytettävissä olevista työkaluista ja keinoista. Lasten kivun arvioinnin erityispiirteiden vuoksi opinnäytetyössä on keskitytty erityisesti kipukäyttäytymisen perusteella käytettäviin potilaan kivun arviointimenetelmiin. Lapset voivat kuvailla kipukokemustaan vain oman kehityksensä tasoisesti, joten hoidon tasa-arvoistamiseksi kipua tulisi tunnistaa myös silloin, kun potilas ei osaa sitä itse kuvailla.
Opinnäytetyön toteutuksen menetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaun suoritimme sähköisistä tietokannoista, joita olivat kotimainen Medic ja kansainväliset CINAHL ja Pubmed. Aineistonkeruussa työhön valittiin yhteensä 12 (n=12) hoitotieteellistä tutkimusartikkelia, joiden sisältö vastasi yhteen tai useampaan tutkimuskysymykseen; 1. Miten kipua arvioidaan alle kouluikäisten lasten kohdalla sairaalaympäristössä? 2. Millaiset tiedot ja taidot sairaanhoitajilla on alle kouluikäisten lasten kivun arviointiin? 3. Millaisia haasteita lapsipotilaan kivun arvioimiseen liittyy? Aineiston analysoimiseen käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajien koulutusta nonverbaalisten potilaiden kivun arviointiin tulisi lisätä. Erilaiset kipumittarit osoittautuivat hyödyllisiksi työkaluiksi kivun arvioimisessa, mutta jotta arviointitulos olisi luotettava, tulee kipumittari valita oikein lapsen kehitystason mukaan ja sitä tulee hoitajan osata käyttää. Kommunikaatio-ongelmat ja riittävän osaamisen puute olivat suurimmat haasteet kivun arvioinnissa, kun taas koulutukset ja kiputietämyksen lisääminen lisäsivät kivun arviointia.
