Digitaaliset ratkaisut päivittäisen johtamisen tukena Yrityksessä X
Tihula, Aleksi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301051056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301051056
Tiivistelmä
Digitalisaatio on jatkuvaa kehitystä yritysmaailmassa, joka muokkaa eri alojen prosesseja. Tässä tutkimuksessa paneuduttiin tarkemmin toimeksiantajayrityksen matkustajapalvelun vuoropäälliköiden käyttämiin digitaalisiin työvälineisiin. Käytämme työssä yrityksestä nimeä Yritys X. Tavoitteena oli kartoittaa nykyisten järjestelmien tehokkuutta ja käytettävyyttä. Alatavoitteena oli pohtia järjestelmien opittavuutta ja digitalisoitavien prosessien tarvetta.
Tavoitettamme tuki tietoperusta, jossa tutustuimme digitalisaatioon yritysmaailmassa. Kävimme läpi perusedellytykset digitalisaatioon, sen tuomiin hyötyihin ja kuinka se vaikuttaa päivittäiseen johtamiseen. Tavoitteemme vaati myös käytettävyyteen ja opittavuuteen tutustumista tietoperustassa. Tärkeänä osana tätä kävimme läpi käytettävyyden heuristiikkaa.
Käytännönläheinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2022. Tekijä haastatteli viittä eri matkustajapalvelun vuoropäällikköä. Tekijä on myös itse samassa ammatissa toimeksiantajayrityksessä. Haastattelujen teemana oli kartoittaa vuoropäällikköjen näkemyksiä nykyisten järjestelmien tehokkuudesta ja käytettävyydestä. Samalla pohdimme myös niiden opittavuutta. Pohdimme myös prosessien digitalisoimisen tarvetta. Haastatteluissa annettiin myös mahdollisuus keksiä omia kehitysideoita nykyisten järjestelmien käyttöön. Haastateltavat pääsivät lopuksi keksimään omia ideoita ideaalisesta järjestelmästä, joka helpottaisi heidän työtänsä. Haastatteluista saatiin paljon hyviä mielipiteitä ja ideoita, jotka tukivat tutkimuksen lopputuloksia.
Haastatteluista kävi ilmi, että vuoropäälliköiden työ on digitalisoitunutta, ja ei ole erikseen digitalisoimista vaativaa työtehtävää. Sen sijaan opittavuus kärsii järjestelmien määrän takia. Haastatteluista kävi ilmi, että uudella vuoropäälliköllä tarvitsee olla vahva tietotekninen osaaminen, jotta oppiminen olisi nopeaa. Päätavoitteemme kartoittaa järjestelmien tehokkuutta ja käytettävyyttä,onnistui hyvin. Saimme hyviä vastauksia, josta saatiin esitettyä konkreettisia kehitysehdotuksia prosessien parantamiseksi.
Keskityimme haastatteluissa neljään eri järjestelmään, jotka liittyvät päivittäisten työtehtävien jakamiseen, työvuoroajanseurantaan ja tiedon säilyttämiseen. Tekijä suositteli, että päivittäisen työtehtävien jakamiseen käytetty prosessimalli on päivitettävä uuteen. Nykyinen malli perustui liian manuaaliseen malliin ja virheiden riski oli korkea. Tekijä suositteli parantamaan työvuoro ajanseurantajärjestelmän käytettävyyttä olemalla yhteydessä palveluntarjoajaan. Tiedonhallinnan kehitysideana oli muuttaa tietoja järjestelmään, joka toimii paremmin mobiililaitteilla.
Tämän tutkimuksen avulla toivottiin saavan vaikutusta nykyisten mallien kriittiseen tarkasteluun ja kehityksen etenemiseen. Työn tekijän suositukset antoivat toimeksiantajayritykselle hyvän kuvan nykytilanteesta ja suunnan edetä kehityksessä.
Tavoitettamme tuki tietoperusta, jossa tutustuimme digitalisaatioon yritysmaailmassa. Kävimme läpi perusedellytykset digitalisaatioon, sen tuomiin hyötyihin ja kuinka se vaikuttaa päivittäiseen johtamiseen. Tavoitteemme vaati myös käytettävyyteen ja opittavuuteen tutustumista tietoperustassa. Tärkeänä osana tätä kävimme läpi käytettävyyden heuristiikkaa.
Käytännönläheinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2022. Tekijä haastatteli viittä eri matkustajapalvelun vuoropäällikköä. Tekijä on myös itse samassa ammatissa toimeksiantajayrityksessä. Haastattelujen teemana oli kartoittaa vuoropäällikköjen näkemyksiä nykyisten järjestelmien tehokkuudesta ja käytettävyydestä. Samalla pohdimme myös niiden opittavuutta. Pohdimme myös prosessien digitalisoimisen tarvetta. Haastatteluissa annettiin myös mahdollisuus keksiä omia kehitysideoita nykyisten järjestelmien käyttöön. Haastateltavat pääsivät lopuksi keksimään omia ideoita ideaalisesta järjestelmästä, joka helpottaisi heidän työtänsä. Haastatteluista saatiin paljon hyviä mielipiteitä ja ideoita, jotka tukivat tutkimuksen lopputuloksia.
Haastatteluista kävi ilmi, että vuoropäälliköiden työ on digitalisoitunutta, ja ei ole erikseen digitalisoimista vaativaa työtehtävää. Sen sijaan opittavuus kärsii järjestelmien määrän takia. Haastatteluista kävi ilmi, että uudella vuoropäälliköllä tarvitsee olla vahva tietotekninen osaaminen, jotta oppiminen olisi nopeaa. Päätavoitteemme kartoittaa järjestelmien tehokkuutta ja käytettävyyttä,onnistui hyvin. Saimme hyviä vastauksia, josta saatiin esitettyä konkreettisia kehitysehdotuksia prosessien parantamiseksi.
Keskityimme haastatteluissa neljään eri järjestelmään, jotka liittyvät päivittäisten työtehtävien jakamiseen, työvuoroajanseurantaan ja tiedon säilyttämiseen. Tekijä suositteli, että päivittäisen työtehtävien jakamiseen käytetty prosessimalli on päivitettävä uuteen. Nykyinen malli perustui liian manuaaliseen malliin ja virheiden riski oli korkea. Tekijä suositteli parantamaan työvuoro ajanseurantajärjestelmän käytettävyyttä olemalla yhteydessä palveluntarjoajaan. Tiedonhallinnan kehitysideana oli muuttaa tietoja järjestelmään, joka toimii paremmin mobiililaitteilla.
Tämän tutkimuksen avulla toivottiin saavan vaikutusta nykyisten mallien kriittiseen tarkasteluun ja kehityksen etenemiseen. Työn tekijän suositukset antoivat toimeksiantajayritykselle hyvän kuvan nykytilanteesta ja suunnan edetä kehityksessä.