Terveydenhuoltohenkilöstön näyttöön perustuva hoitotyö : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Savolainen, Reeta; Nieminen, Laura (2022)
Savolainen, Reeta
Nieminen, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301101168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301101168
Tiivistelmä
Terveydenhoitajien ja muidenkin terveydenhuollon ammattihenkilöiden teoriapohja koostuu näyttöön perustuvan hoitotyön käytöstä. Näyttöön perustuva hoitotyö terveydenhuollossa turvaa tasalaatuista hoitoa ja kohdistaa resursseja tarkempaan käyttöön. Näyttöön perustuvan tiedon avulla on mahdollista lisätä työn tehokkuutta, yhtenäistää toimintatapoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja lisätä työn merkityksellisyyttä. Terveydenhuollon palvelujärjestelmät muuttuvat jatkuvasti, mikä johtaa terveydenhuollon jatkuvaan kehittymiseen. Näyttöön perustuva hoitotyö turvaa työntekijöiden sekä palvelujärjestelmien kehittymistä.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineisto on kerätty luotettavista tietokannoista sekä manuaalista hakua käyttäen rajattujen hakusanojen avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä mukaillen. Opinnäytetyö kerää yhteen 10 tutkimusartikkelin tulokset ja vastaa niiden pohjalta tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyössä kuvataan näyttöön perustuvan hoitotyön soveltamista terveydenhuoltohenkilöstön näkökulmasta, näyttöön perustuvan hoitotyön käyttöön vaikuttavia tekijöitä sekä näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen arviointia.
Näyttöön perustuvaa hoitotyötä sovelletaan terveydenhuollossa käyttämällä sitä toiminnan perustana. Käytön määrä on kuitenkin vähäistä eivätkä suurin osa sairaanhoitajista usko yltävänsä näyttöön perustuvan hoitotyön vaatimuksiin. Näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen mittaamiseen on luotu työkaluja, joiden avulla kartoitetaan osaamista tiedoissa ja taidoissa sekä suhtautumista näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. Mittareiden käyttö perustuu itsearvioon omasta osaamisesta.
Perehtyneisyys, tietämys ja taidot koskien näyttöön perustuvaa toimintaa sekä johdon rooli ovat vaikuttavia tekijöitä kykyyn käyttää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Lisääviä tekijöitä ovat koulutustaso, esimiesasema sekä nuori ikä. Vähentäviä tekijöitä puolestaan olivat korkeampi ikä, sekä puutteet näyttöön perustuvan hoitotyön tiedoissa ja taidoissa. Hoitotyöntekijät arvostavat näyttöön perustuvan hoitotyön käyttöä, mutta he odottavat asiantuntijan arvioivan tutkimusten tulokset valmiiksi heille. Hoitotyöntekijät kertovat myös vaikeudesta ymmärtää ja löytää vieraskielisiä tutkimuksia.
Terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa näyttöön perustuvan hoitotyön käyttö on edelleen vähäistä. Näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi, tulisi muutoksia tapahtua terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa sekä organisaatiotasolla. Lisäksi Yhdysvalloissa käytettyjä mittareita, mentori- ja tavoiteohjelmia voisi soveltaa Suomessa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineisto on kerätty luotettavista tietokannoista sekä manuaalista hakua käyttäen rajattujen hakusanojen avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä mukaillen. Opinnäytetyö kerää yhteen 10 tutkimusartikkelin tulokset ja vastaa niiden pohjalta tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyössä kuvataan näyttöön perustuvan hoitotyön soveltamista terveydenhuoltohenkilöstön näkökulmasta, näyttöön perustuvan hoitotyön käyttöön vaikuttavia tekijöitä sekä näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen arviointia.
Näyttöön perustuvaa hoitotyötä sovelletaan terveydenhuollossa käyttämällä sitä toiminnan perustana. Käytön määrä on kuitenkin vähäistä eivätkä suurin osa sairaanhoitajista usko yltävänsä näyttöön perustuvan hoitotyön vaatimuksiin. Näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen mittaamiseen on luotu työkaluja, joiden avulla kartoitetaan osaamista tiedoissa ja taidoissa sekä suhtautumista näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. Mittareiden käyttö perustuu itsearvioon omasta osaamisesta.
Perehtyneisyys, tietämys ja taidot koskien näyttöön perustuvaa toimintaa sekä johdon rooli ovat vaikuttavia tekijöitä kykyyn käyttää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Lisääviä tekijöitä ovat koulutustaso, esimiesasema sekä nuori ikä. Vähentäviä tekijöitä puolestaan olivat korkeampi ikä, sekä puutteet näyttöön perustuvan hoitotyön tiedoissa ja taidoissa. Hoitotyöntekijät arvostavat näyttöön perustuvan hoitotyön käyttöä, mutta he odottavat asiantuntijan arvioivan tutkimusten tulokset valmiiksi heille. Hoitotyöntekijät kertovat myös vaikeudesta ymmärtää ja löytää vieraskielisiä tutkimuksia.
Terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa näyttöön perustuvan hoitotyön käyttö on edelleen vähäistä. Näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi, tulisi muutoksia tapahtua terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa sekä organisaatiotasolla. Lisäksi Yhdysvalloissa käytettyjä mittareita, mentori- ja tavoiteohjelmia voisi soveltaa Suomessa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi.
