Äitien kokemuksia lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata äitien kokemuksia lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Lyhytjälkihoitoinen synnytys tarkoittaa sitä, että äiti ja vastasyntynyt kotiutuvat synnytyssairaalasta 6–48 tunnin kuluttua synnytyksestä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa äitien kokemuksista lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä synnytystä edeltävästä, synnytyksen aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä vaiheesta. Tutkimustulosten avulla lyhytjälkihoitoista synnytystä voidaan kehittää KYS:ssa.

Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineistoa hankittiin haastattelemalla seitsemää KYS:ssa synnyttänyttä naista, joilla lyhytjälkihoitoinen synnytys oli toteutunut. Aineistoa kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemat laadittiin kirjallisuuden, aiempien tutkimusten ja KYS:n lyhytjälkihoitoisen synnytyksen ohjeiden perusteella. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla.

Kaikki tutkimukseen osallistuneet äidit kokivat lyhytjälkihoitoisen synnytyksen onnistuneen hyvin, ja varhainen kotiutuminen oli ollut heille kokonaisuudessaan myönteinen kokemus. Lyhytjälkihoitoisen synnytyksen etuna korostui se, että äiti pääsi kotiin vanhempien lastensa luo ja toisaalta omaan rauhaan pois sairaalan levottomasta ympäristöstä. Tärkeänä pidettiin sitä, että lyhytjälkihoitoisen synnytyksen kriteerien täyttyessä vanhemmat itse tekivät päätöksen varhaisesta kotiutumisesta.

Tutkimuksessa ilmeni, ettei lyhytjälkihoitoista synnytystä suunniteltu etukäteen äitiysneuvolassa eikä äideillä ollut muutenkaan paljon tietoa varhaisen kotiutumisen mahdollisuudesta ennen lapsivuodeosastolle tuloa. Lyhytjälkihoitoisen synnytyksen kannalta sairaalan ja neuvolan yhteistyöhön kaivattiinkin parannusta. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden äitien imetys sujui ongelmitta, mutta tutkimuksen perusteella ei voida osoittaa, oliko varhaisella kotiutumisella vaikutusta imetyksen onnistumiseen.

The purpose of this thesis was to describe mothers’ experiences of early postnatal discharge in Kuopio University Hospital. Early postnatal discharge represents the discharge of the mother and the newborn 6–48 hours after delivery. The point in the time of discharge depends on the time of day. The intention of this study was to bring up knowledge of mothers’ experiences about early postnatal discharge including the time before, during and after delivery, for to develop this course of action.

This thesis was a qualitative study. Seven women who were early discharged after delivery in Kuopio University Hospital were interviewed. The method was theme interview. The themes were created on the grounds of literature, previous studies and the instructions about early postnatal discharge in Kuopio University Hospital. The contents of study material were analysed with a deductive method.

The mothers who participated in this study were all satisfied with their early discharge and thought that it was a positive experience. That mothers were able to go home to their older children and they had more restful environment at home than in hospital got accentuated as a great benefit. It was considered important that the decision of early discharge was made by the parents themselves after the criteria of early discharge were filled up.

This study showed that early postnatal discharge wasn’t planned beforehand in the maternity clinic. The mothers didn’t either know much about the possibility of early discharge before coming to postpartum ward. So the co-operation, regarding early postnatal discharge, between postpartum ward and maternity clinic should be improved. Every mother in this study had no problems with breastfeeding the newborn, but, based on the results of this study, it’s not possible to tell if early postnatal discharge has any influence on breastfeeding.