Pandemia-ajan vaikutus ensihoitajien työhyvinvointiin Pohjois-Savon pelastus-laitoksella
Mikkonen, Marko (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111209
Tiivistelmä
Covid-19 aiheuttama pandemia on kasvattanut terveydenhuollon työntekijöiden työkuormitusta ja vaikuttanut työssäjaksamiseen. Koronaviruspandemian tuoma lisäkuormitus heikentää työhyvinvointia terveydenhuoltotyössä. Jatkuva ohjeiden muuttuminen ja epätietoisuus virukseen liittyen on tuonut haasteita työssäjaksamiseen.
Tämä opinnäytetyö käsitteli koronapandemia-ajan vaikutuksia työhyvinvointiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteleville ensihoitajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli saatujen tulosten käyttäminen kehittämään ja ylläpitämään työhyvinvointia mahdollisessa seuraavassa pandemiassa.
Opinnäytetyö tehtiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa käytettiin Kati Päätalon aiemmin kehittämää NWB-mittaria (Nurses well-being at work). NWB-mittari perustuu sairaanhoitajien työhyvinvointia kuvaavaan teoreettiseen malliin. Anna-Maria Ojala (2016) on muokannut mittaria ensihoitoon sopivammaksi gradussaan, missä käsiteltiin pohjoissuomalaisten ensihoitajien työhyvinvointia. Mittaria muokattiin Päätalon ja Ojalan luvalla sopivammaksi vastaamaan pandemia-ajan työhyvinvoinnin osa-alueita. Kysely lähetettiin ensihoitajille sähköisesti ja vastaukset käsiteltiin webropol-verkkokyselytyökalun avulla. Kyselyyn vastasi 39 ensihoitajaa.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että pandemia aikana ensihoitajat pystyivät pitämään potilashoidon korkeatasoisena sekä ensihoitajien että potilaiden mielestä. Tulosten perusteella voidaan ajatella, että vaikka pandemia-aika alkoi äkillisesti, ja lyhyellä ajanjaksolla ensihoitajille tuli paljon uutta opittavaa potilaskohtaamisten sekä hoitojen suhteen, niin ensihoitajat kykenivät pitämään potilashoidon korkeatasoisena omasta mielestään.
Kyselytutkimuksen toistaminen myöhemmin samassa tutkimusjoukossa mahdollistaisi työhyvinvoinnin muutoksien ja seurannan havainnoinnin pandemia-ajan väistyttyä.
Tämä opinnäytetyö käsitteli koronapandemia-ajan vaikutuksia työhyvinvointiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteleville ensihoitajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli saatujen tulosten käyttäminen kehittämään ja ylläpitämään työhyvinvointia mahdollisessa seuraavassa pandemiassa.
Opinnäytetyö tehtiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa käytettiin Kati Päätalon aiemmin kehittämää NWB-mittaria (Nurses well-being at work). NWB-mittari perustuu sairaanhoitajien työhyvinvointia kuvaavaan teoreettiseen malliin. Anna-Maria Ojala (2016) on muokannut mittaria ensihoitoon sopivammaksi gradussaan, missä käsiteltiin pohjoissuomalaisten ensihoitajien työhyvinvointia. Mittaria muokattiin Päätalon ja Ojalan luvalla sopivammaksi vastaamaan pandemia-ajan työhyvinvoinnin osa-alueita. Kysely lähetettiin ensihoitajille sähköisesti ja vastaukset käsiteltiin webropol-verkkokyselytyökalun avulla. Kyselyyn vastasi 39 ensihoitajaa.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että pandemia aikana ensihoitajat pystyivät pitämään potilashoidon korkeatasoisena sekä ensihoitajien että potilaiden mielestä. Tulosten perusteella voidaan ajatella, että vaikka pandemia-aika alkoi äkillisesti, ja lyhyellä ajanjaksolla ensihoitajille tuli paljon uutta opittavaa potilaskohtaamisten sekä hoitojen suhteen, niin ensihoitajat kykenivät pitämään potilashoidon korkeatasoisena omasta mielestään.
Kyselytutkimuksen toistaminen myöhemmin samassa tutkimusjoukossa mahdollistaisi työhyvinvoinnin muutoksien ja seurannan havainnoinnin pandemia-ajan väistyttyä.