Lapsen astman lääkehoidon ohjaus vanhemmille hoitotyössä – kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Astma on yksi yleisimmistä lasten pitkäaikaissairauksista ja se alkaa useimmiten leikki- tai kouluiässä. On tärkeää ottaa vanhemmat osaksi lapsen astman hoidon suunnittelua ja ottaa huomioon heidän mielipiteensä ja toiveensa, koska lapsen astman hoito vaatii vanhemmilta sitoutumista ja astmasta aiheutuvien rajoitusten huomioimista. Lapsen astman hoitoon kuuluu monia tehtäviä, jotka ovat vanhempien vastuulla.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla lapsen astman lääkehoidon ohjausta vanhemmille hoitotyössä sekä hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen opinnoissa liittyen lapsen astman lääkehoitoon. Tavoitteena oli myös lisätä hoitajien osaamista työelämässä vanhempien ohjauksessa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli: Millaista ohjausta lapsen vanhemmat tarvitsevat astman lääkehoitoon liittyen? ja Mitkä tekijät parantavat ja mitkä estävät astman hoitoon sitoutumista?

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin Cinahl-, PubMed- sekä Medic-tietokannoista. Opinnäytetyöhön valittiin 13 hoitotieteellistä tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin lopputuloksena muodostui neljä pääluokkaa, joita olivat vanhempien ohjauksen tarve, tiedon puute lääkehoidossa, hoitoon sitoutumisen edistäminen ja hoitoon sitoutumattomuus.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että vanhemmat tarvitsevat enemmän ja parempaa lääkehoidon ohjausta lastensa astman hoidossa. Vanhemmilla oli paljon tiedonpuutetta ja väärinkäsityksiä astmalääkkeiden oikeanlaisessa käytössä. Vanhemmat ilmaisivat tarpeen saada ohjausta erilaisia keinoja hyödyntäen, esimerkiksi kuvallisia ohjeita käyttäen. Katsauksessa selvisi, että perusterveydenhuollossa annettu ohjaus edistää myös hoitoon sitoutumista. Vanhempien riittävä tiedonsaanti on tärkeää hoitoon sitoutumisen kannalta samalla vähentäen akuuttihoidon tarvetta. Huono astmatasapaino, astmaan liittyvät ennakkoluulot, väärinkäsitykset ja sosiaalinen häpeä lapsen sairaudesta lisäävät hoitoon sitoutumattomuutta. Myös vanhempien ennakkoluulot ja epätietoisuus lääkkeisiin liittyvistä sivuvaikutuksista ja riippuvuuksista aiheuttavat lääkkeiden oton vähentämistä, jolloin hoitoon sitoutumattomuus lisääntyy ja astman hoitotasapino heikkenee.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen opetuskäytössä sekä työelämässä sairaanhoitajien lisäkoulutuksessa. Jatkossa olisi hyvä tutkia enemmän hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja miten hoitoon sitoutumista voidaan kehittää entistä paremmaksi.