Ikäihmisen masennuksen hoito hoivapalveluissa
Kaarakainen, Anni; Piippo, Katja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301151318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301151318
Tiivistelmä
Ikäihmisten masennus on merkittävä kansanterveysongelma. Masennukseen liittyy pidempikestoinen mielialan lasku ja muita ajatteluun, käyttäytymiseen, tunteisiin ja koko kehoon liittyviä oireita. Ammattilaisilta vaaditaan oikeaa tietoa masennuksesta ja se oireista, jotta masentuneet ikäihmiset tunnistetaan terveydenhuollon eri ympäristöissä. Ikäihmisten masennuksen hyvään hoitoon kuuluu ammattilaisen kyky pystyä tun-nistamaan ja ennaltaehkäisemään ikäihmisten masennusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi omata oikeat keinot kohdata masentunut ikäihminen masennuksen tunnistamisen ja luottavaisen potilas-hoitajasuhteen muodostumisen kannalta. Suhteen muodostuminen helpottaa masennuksen tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää ammattilaisilta riittävää määrää oikeaa tietoa sairaudesta, sen oireista ja ennaltaehkäisemisestä. Puutteellinen tieto vaikuttaa varhaiseen tunnistamiseen ja siten vaikuttaa masennusoireista kärsivien ikäihmisen hyvän hoidon toteutumiseen.
Tutkimuksen tilaajana toimi Kuopion kaupungin hoivapalvelut. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kuinka ammattitaito vaikuttaa hyvän hoidon toteutumiseen, mitkä keinot tukevat hoivapalveluiden työntekijää masentuneen ikäihmisen kohtaamisessa ja miten ikäihmisen masennusta voidaan ennaltaehkäistä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka pohjautuu tutkimuskysymyksiin. Aineiston perusteella kirjallisuuskatsaus tuottaa kuvailevan ja laadullisen tutkimusaineiston asetettuihin kysymyksiin. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen valikoitui 11 kansainvälistä tutkimusta. Tutkimustulosten perusteella terveydenhuollon ammattilaiset, joilla ei ollut oikeaa tietoa masennuksesta, suhtautuivat masentuneisiin ikäihmisiin negatiivisemmin kuin enemmän tietoa omaavat. Tiedon puutteen vuoksi tarvittavia keinoja kohdata masentunutta ikäihmistä ei ollut, jolloin hyvä hoito ei toteutunut eikä luottamusta hoitosuhteessa päässyt syntymään. Ennaltaehkäisy oli haastavaa, koska ikäihmisten masennusoireet usein peittyvät jonkin muun pitkäaikaissairauden oireiden alle eikä psyykkistä oireilua tuoda mielellään esille.
Työn tilaaja voi hyödyntää tutkimustulosten pohjalta laadittuja infograafeja lisäämään hoivapalveluiden työntekijöiden tietoa masennuksesta. Oikea tieto auttaa puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ikäihmisen masennusoireisiin. Infograafeista saatu tieto auttaa myös ennaltaehkäisemään masennuksen puhkeamista ja sen pahenemista.
Työnantajien tulisi kouluttaa henkilökuntaa niin, että työntekijöillä on oikeat tiedot masennuksesta. Tieto lisää työntekijän luottamusta omaan ammattitaitoonsa ja lisää vuorovaikutusta työntekijän ja hoidettavan välillä. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta oikeat tiedot auttavat ammattilaista tunnistamaan paremmin masentuneet ikäihmiset hoivapalveluissa.
Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi omata oikeat keinot kohdata masentunut ikäihminen masennuksen tunnistamisen ja luottavaisen potilas-hoitajasuhteen muodostumisen kannalta. Suhteen muodostuminen helpottaa masennuksen tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää ammattilaisilta riittävää määrää oikeaa tietoa sairaudesta, sen oireista ja ennaltaehkäisemisestä. Puutteellinen tieto vaikuttaa varhaiseen tunnistamiseen ja siten vaikuttaa masennusoireista kärsivien ikäihmisen hyvän hoidon toteutumiseen.
Tutkimuksen tilaajana toimi Kuopion kaupungin hoivapalvelut. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kuinka ammattitaito vaikuttaa hyvän hoidon toteutumiseen, mitkä keinot tukevat hoivapalveluiden työntekijää masentuneen ikäihmisen kohtaamisessa ja miten ikäihmisen masennusta voidaan ennaltaehkäistä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka pohjautuu tutkimuskysymyksiin. Aineiston perusteella kirjallisuuskatsaus tuottaa kuvailevan ja laadullisen tutkimusaineiston asetettuihin kysymyksiin. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen valikoitui 11 kansainvälistä tutkimusta. Tutkimustulosten perusteella terveydenhuollon ammattilaiset, joilla ei ollut oikeaa tietoa masennuksesta, suhtautuivat masentuneisiin ikäihmisiin negatiivisemmin kuin enemmän tietoa omaavat. Tiedon puutteen vuoksi tarvittavia keinoja kohdata masentunutta ikäihmistä ei ollut, jolloin hyvä hoito ei toteutunut eikä luottamusta hoitosuhteessa päässyt syntymään. Ennaltaehkäisy oli haastavaa, koska ikäihmisten masennusoireet usein peittyvät jonkin muun pitkäaikaissairauden oireiden alle eikä psyykkistä oireilua tuoda mielellään esille.
Työn tilaaja voi hyödyntää tutkimustulosten pohjalta laadittuja infograafeja lisäämään hoivapalveluiden työntekijöiden tietoa masennuksesta. Oikea tieto auttaa puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ikäihmisen masennusoireisiin. Infograafeista saatu tieto auttaa myös ennaltaehkäisemään masennuksen puhkeamista ja sen pahenemista.
Työnantajien tulisi kouluttaa henkilökuntaa niin, että työntekijöillä on oikeat tiedot masennuksesta. Tieto lisää työntekijän luottamusta omaan ammattitaitoonsa ja lisää vuorovaikutusta työntekijän ja hoidettavan välillä. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta oikeat tiedot auttavat ammattilaista tunnistamaan paremmin masentuneet ikäihmiset hoivapalveluissa.