Geneettisen tiedon osaaminen lasten hoitotyössä
Hampaala, Anna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301151321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301151321
Tiivistelmä
YHTEENVETOTIIVISTELMÄ
Geneettisiä tutkimuksia hyödynnetään enenevissä määrin kaikilla lääketieteen erikoisalalla. Tämän myötä hoitohenkilökunnan geneettisen tiedon osaaminen on oltava riittävää. Sairaanhoitajien geneettisestä tietämyksestä ja näkemyksistä genetiikan merkityksestä hoitotyössä ei ole aiempaa kuvausta Suomesta. Tässä tutkimuksessa kuvaillaan lasten hoitotyötä tekevien sairaanhoitajien geneettisen tiedon osaamista.
Tutkimus on kvantitatiivinen kuvaileva tutkimus. Aikaisempien sairaanhoitajien geneettistä tietämystä mittaavien tutkimusten ja muun kirjallisuuden pohjalta kehitettiin mittari. Asiantuntija-arvioinnin myötä varmistettiin, että tutkimuksessa mitattiin kokonaisvaltaisesti oikeaa asiaa. Valmis mittari muodostui taustatiedoista (n=3) ja viidestä osiosta, jotka sisälsivät yhteensä 69 kysymystä/väittämää, sisältäen yhden avoimen kysymyksen.
Tutkimukseen osallistui lasten hoitotyötä tekeviä sairaanhoitajia (n=58) yhdestä yliopistollisesta sairaalasta. Tutkittaville lähetettiin osastonhoitajan kautta sähköposti, jossa oli saateviesti, tiedote tutkimuksesta sekä linkki internetpohjaiseen kyselylomakkeeseen. Aineisto kerättiin kahden muistutusviestin kera toukokuussa 2022.
Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-järjestelmän (IBM SPSS Statistics 27) avulla. Aineiston osioiden suorilla jakaumilla saatiin kokonaiskäsitystä aineistosta, tutkittavien taustatiedoista ja näkemyksistä. Mittarin sisäisen luotettavuustestauksen jälkeen osioista laadittiin keskiarvosummamuuttujia. Apumuuttujien luomisen ja normaalijakautuneisuustestauksen jälkeen aineistoa analysoitiin non-parametristen testien avulla. Tulosten tulkinnassa kuvailtiin, miten mielipiteet jakautuivat tutkittavien keskuudessa ja tarkasteltiin erilaisten muuttujien välistä vaihtelua. Avoimen kysymyksen vastausten analysoinnissa hyödynnettiin mukaillen induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset raportoidaan tieteellisessä artikkelissa, joka lähetetään arvioitavaksi kansalliseen tieteelliseen julkaisuun.
Geneettisiä tutkimuksia hyödynnetään enenevissä määrin kaikilla lääketieteen erikoisalalla. Tämän myötä hoitohenkilökunnan geneettisen tiedon osaaminen on oltava riittävää. Sairaanhoitajien geneettisestä tietämyksestä ja näkemyksistä genetiikan merkityksestä hoitotyössä ei ole aiempaa kuvausta Suomesta. Tässä tutkimuksessa kuvaillaan lasten hoitotyötä tekevien sairaanhoitajien geneettisen tiedon osaamista.
Tutkimus on kvantitatiivinen kuvaileva tutkimus. Aikaisempien sairaanhoitajien geneettistä tietämystä mittaavien tutkimusten ja muun kirjallisuuden pohjalta kehitettiin mittari. Asiantuntija-arvioinnin myötä varmistettiin, että tutkimuksessa mitattiin kokonaisvaltaisesti oikeaa asiaa. Valmis mittari muodostui taustatiedoista (n=3) ja viidestä osiosta, jotka sisälsivät yhteensä 69 kysymystä/väittämää, sisältäen yhden avoimen kysymyksen.
Tutkimukseen osallistui lasten hoitotyötä tekeviä sairaanhoitajia (n=58) yhdestä yliopistollisesta sairaalasta. Tutkittaville lähetettiin osastonhoitajan kautta sähköposti, jossa oli saateviesti, tiedote tutkimuksesta sekä linkki internetpohjaiseen kyselylomakkeeseen. Aineisto kerättiin kahden muistutusviestin kera toukokuussa 2022.
Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-järjestelmän (IBM SPSS Statistics 27) avulla. Aineiston osioiden suorilla jakaumilla saatiin kokonaiskäsitystä aineistosta, tutkittavien taustatiedoista ja näkemyksistä. Mittarin sisäisen luotettavuustestauksen jälkeen osioista laadittiin keskiarvosummamuuttujia. Apumuuttujien luomisen ja normaalijakautuneisuustestauksen jälkeen aineistoa analysoitiin non-parametristen testien avulla. Tulosten tulkinnassa kuvailtiin, miten mielipiteet jakautuivat tutkittavien keskuudessa ja tarkasteltiin erilaisten muuttujien välistä vaihtelua. Avoimen kysymyksen vastausten analysoinnissa hyödynnettiin mukaillen induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset raportoidaan tieteellisessä artikkelissa, joka lähetetään arvioitavaksi kansalliseen tieteelliseen julkaisuun.