Syömishäiriötä sairastavien nuorten sekä heidän läheisten kokemuksia saadusta hoidosta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Lintala, Tiia; Mikkola, Eveliina (2022)
Lintala, Tiia
Mikkola, Eveliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301191442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301191442
Tiivistelmä
Syömishäiriöt ovat yleisiä nuorten mielenterveyden häiriöitä ja ne ovat usein merkittävä uhka nuoren kehitykselle ja toimintakyvylle. Syömishäiriöillä voi olla sekä psyykkisiä että fyysisiä vaikutuksia nuoreen, kuten psykologisen ja sosiaalisen kehityksen hidastuminen sekä pituuskasvun ja luuston kehityksen häiriöt. Yleisimmät syömishäiriöt nuorilla ovat anorexia nervosa eli laihuushäiriö, bulimia nervosa eli ahmimishäiriö sekä epätyypillisistä syömishäiriöistä BED eli ahmintahäiriö. Tässä opinnäytetyössä syömishäiriöt on rajattu näihin kolmeen syömishäiriöön.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten ja heidän läheisten kokemuksiaan syömishäiriötä sairastavan nuoren saamasta hoidosta. Tavoitteena oli kerätä laaja ja kattava aineisto molemmista näkökulmista, joiden avulla pystyttiin pohtimaan esimerkiksi hyödyllisempiä toimintatapoja nuorten hoidossa. Nuorella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä noin 13–22-vuotiasta henkilöä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan kahdeksan englanninkielistä tutkimusta mukaanotto- ja poissulkukriteereitä käyttäen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä, jossa tulokset muodostettiin valitun aineiston perusteella. Tutkimuksista poimittiin ensin tutkimuskysymyksiin vastaavia ilmauksia, jonka jälkeen ilmaukset suomennettiin ja pelkistettiin. Pelkistyksiä ryhmiteltiin samankaltaisiin aiheisiin ja niistä muodostettiin alaluokkia ja alaluokista edelleen yläluokkia.
Tulokset opinnäytetyössä jaettiin kahteen luokkaan, jotka olivat syömishäiriötä sairasta van nuoren kokemukset saamastaan hoidosta sekä syömishäiriötä sairastavan nuoren läheisten kokemukset saamastaan hoidosta. Tuloksista ilmeni samanlaisuutta nuorten ja läheisten kesken. Keskeisiä tuloksia oli muun muassa hoitoon pääsyyn viivästyneisyys, kokemukset ammattilaisten tiedosta ja taidosta, perhepohjaisen hoitotyön toteutuksen vaikutukset sekä vuorovaikutus perheen ja hoitohenkilöstön kesken. Pääosin nuoret sekä heidän läheiset olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, vaikka kokemuksissa nousi esiin myös paljon epäkohtia.
Opinnäytetyön tuloksia pohtimalla voidaan havaita kolme keskeistä johtopäätöstä. Nuoret ja vanhemmat kokivat hoitoon pääsyn ja oikeanlaisen hoidon viivästyneen, hoitohenkilöstöltä kaivattiin lisää tietoa ja osaamista syömishäiriön hoidossa ja nuoret arvostivat normaalia suhtautumista syömishäiriötä sairastavia kohtaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten ja heidän läheisten kokemuksiaan syömishäiriötä sairastavan nuoren saamasta hoidosta. Tavoitteena oli kerätä laaja ja kattava aineisto molemmista näkökulmista, joiden avulla pystyttiin pohtimaan esimerkiksi hyödyllisempiä toimintatapoja nuorten hoidossa. Nuorella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä noin 13–22-vuotiasta henkilöä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan kahdeksan englanninkielistä tutkimusta mukaanotto- ja poissulkukriteereitä käyttäen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä, jossa tulokset muodostettiin valitun aineiston perusteella. Tutkimuksista poimittiin ensin tutkimuskysymyksiin vastaavia ilmauksia, jonka jälkeen ilmaukset suomennettiin ja pelkistettiin. Pelkistyksiä ryhmiteltiin samankaltaisiin aiheisiin ja niistä muodostettiin alaluokkia ja alaluokista edelleen yläluokkia.
Tulokset opinnäytetyössä jaettiin kahteen luokkaan, jotka olivat syömishäiriötä sairasta van nuoren kokemukset saamastaan hoidosta sekä syömishäiriötä sairastavan nuoren läheisten kokemukset saamastaan hoidosta. Tuloksista ilmeni samanlaisuutta nuorten ja läheisten kesken. Keskeisiä tuloksia oli muun muassa hoitoon pääsyyn viivästyneisyys, kokemukset ammattilaisten tiedosta ja taidosta, perhepohjaisen hoitotyön toteutuksen vaikutukset sekä vuorovaikutus perheen ja hoitohenkilöstön kesken. Pääosin nuoret sekä heidän läheiset olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, vaikka kokemuksissa nousi esiin myös paljon epäkohtia.
Opinnäytetyön tuloksia pohtimalla voidaan havaita kolme keskeistä johtopäätöstä. Nuoret ja vanhemmat kokivat hoitoon pääsyn ja oikeanlaisen hoidon viivästyneen, hoitohenkilöstöltä kaivattiin lisää tietoa ja osaamista syömishäiriön hoidossa ja nuoret arvostivat normaalia suhtautumista syömishäiriötä sairastavia kohtaan.