Muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman kehittäminen tukemaan arjessa selviytymistä
Kajava, Vuokko (2014)
Kajava, Vuokko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912284
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää muistipoliklinikalla tapahtuvaa muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintakäytäntöä. Tavoitteena oli vahvistaa muistisairaan arjessa selviytymistä. Kehittämisen tarve oli tullut esiin muistipoliklinikalla. Tässä kehittämistyössä oli mukana Helsingin kaupungin muistipoliklinikka.
Kehittämisessä sovellettiin toimintatutkimuksellista otetta ja teemahaastattelun avulla kerättiin aineisto muistipotilailta ja heidän omaisiltaan. Kehittämistyöhön koottiin asiantuntijaryhmä, joka kokoontui kaksi kertaa. Kehittämisryhmässä käytettiin erilaisia yhteiskehittely-menetelmiä. Kehittämistyön aineisto analysoitiin laadullisen sisällön analyysin avulla. Yhtenä kehittämistehtävänä oli selvittää muistisairaan ja heidän omaisten näkökulmasta, mitkä ovat muistisairaan arjessa selviytymisen kannalta keskeiset asiat, jotka tulee ottaa huomioon hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli tuottaa kuvaus hoito- ja kuntoutussuunnitelman keskeisistä osa-alueista ja kuvata kehittämisryhmässä miten hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan, jotta se tukee muistisairaan arjessa selviytymistä.
Kehittämishankkeen asiantuntijaryhmä koostui neurologista, geriatrista, muistipoliklinikan sairaanhoitajasta, muistikoordinaattorista, toimintaterapeutista, fysioterapeutista ja terveysaseman muistivastuuhoitajasta. Tämän asiantuntijaryhmä rajattiin niihin henkilöihin, jotka kuuluvat olennaisena osana muistisairaan potilaan hoitoketjuun.
Tuotoksena syntyi kuvaus muistipoliklinikalla tapahtuvasta muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintakäytännöstä. Arjen tukitoimet koettiin tärkeäksi kartoittaa ja kirjata. Suunnitelman sisällöllisiä asioita, joita suunnitelmassa kartoitetaan ja kirjataan, ovat potilaan toimintakyky, ravitsemus, lääkitys, liikunnan harjoittaminen, mahdollinen fysioterapia, inkontinenssi, kotihoidon palvelut, sosiaaliset tukitoimet ja omaisten saama tuki. Suunnitelma tehdään ydinryhmässä, joka koostuu ainakin hoitajasta, lääkäristä, potilaasta ja hänen läheisestään. Suunnitelmassa tulee olla ajantasaiset yhteystiedot muistipotilaalle tärkeistä sosiaali- ja terveysnumeroista sekä seuraava kontrolliaika. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa. Tavoitteena on, että toimintatapa implementoitaisiin kuntoutuksen osaamiskeskuksen muistipoliklinikoilla.
Kehittämisessä sovellettiin toimintatutkimuksellista otetta ja teemahaastattelun avulla kerättiin aineisto muistipotilailta ja heidän omaisiltaan. Kehittämistyöhön koottiin asiantuntijaryhmä, joka kokoontui kaksi kertaa. Kehittämisryhmässä käytettiin erilaisia yhteiskehittely-menetelmiä. Kehittämistyön aineisto analysoitiin laadullisen sisällön analyysin avulla. Yhtenä kehittämistehtävänä oli selvittää muistisairaan ja heidän omaisten näkökulmasta, mitkä ovat muistisairaan arjessa selviytymisen kannalta keskeiset asiat, jotka tulee ottaa huomioon hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli tuottaa kuvaus hoito- ja kuntoutussuunnitelman keskeisistä osa-alueista ja kuvata kehittämisryhmässä miten hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan, jotta se tukee muistisairaan arjessa selviytymistä.
Kehittämishankkeen asiantuntijaryhmä koostui neurologista, geriatrista, muistipoliklinikan sairaanhoitajasta, muistikoordinaattorista, toimintaterapeutista, fysioterapeutista ja terveysaseman muistivastuuhoitajasta. Tämän asiantuntijaryhmä rajattiin niihin henkilöihin, jotka kuuluvat olennaisena osana muistisairaan potilaan hoitoketjuun.
Tuotoksena syntyi kuvaus muistipoliklinikalla tapahtuvasta muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintakäytännöstä. Arjen tukitoimet koettiin tärkeäksi kartoittaa ja kirjata. Suunnitelman sisällöllisiä asioita, joita suunnitelmassa kartoitetaan ja kirjataan, ovat potilaan toimintakyky, ravitsemus, lääkitys, liikunnan harjoittaminen, mahdollinen fysioterapia, inkontinenssi, kotihoidon palvelut, sosiaaliset tukitoimet ja omaisten saama tuki. Suunnitelma tehdään ydinryhmässä, joka koostuu ainakin hoitajasta, lääkäristä, potilaasta ja hänen läheisestään. Suunnitelmassa tulee olla ajantasaiset yhteystiedot muistipotilaalle tärkeistä sosiaali- ja terveysnumeroista sekä seuraava kontrolliaika. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa. Tavoitteena on, että toimintatapa implementoitaisiin kuntoutuksen osaamiskeskuksen muistipoliklinikoilla.