Muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman kehittäminen tukemaan arjessa selviytymistä

Abstract

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää muistipoliklinikalla tapahtuvaa muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintakäytäntöä. Tavoitteena oli vahvistaa muistisairaan arjessa selviytymistä. Kehittämisen tarve oli tullut esiin muistipoliklinikalla. Tässä kehittämistyössä oli mukana Helsingin kaupungin muistipoliklinikka.

Kehittämisessä sovellettiin toimintatutkimuksellista otetta ja teemahaastattelun avulla kerättiin aineisto muistipotilailta ja heidän omaisiltaan. Kehittämistyöhön koottiin asiantuntijaryhmä, joka kokoontui kaksi kertaa. Kehittämisryhmässä käytettiin erilaisia yhteiskehittely-menetelmiä. Kehittämistyön aineisto analysoitiin laadullisen sisällön analyysin avulla. Yhtenä kehittämistehtävänä oli selvittää muistisairaan ja heidän omaisten näkökulmasta, mitkä ovat muistisairaan arjessa selviytymisen kannalta keskeiset asiat, jotka tulee ottaa huomioon hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli tuottaa kuvaus hoito- ja kuntoutussuunnitelman keskeisistä osa-alueista ja kuvata kehittämisryhmässä miten hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan, jotta se tukee muistisairaan arjessa selviytymistä.

Kehittämishankkeen asiantuntijaryhmä koostui neurologista, geriatrista, muistipoliklinikan sairaanhoitajasta, muistikoordinaattorista, toimintaterapeutista, fysioterapeutista ja terveysaseman muistivastuuhoitajasta. Tämän asiantuntijaryhmä rajattiin niihin henkilöihin, jotka kuuluvat olennaisena osana muistisairaan potilaan hoitoketjuun.

Tuotoksena syntyi kuvaus muistipoliklinikalla tapahtuvasta muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintakäytännöstä. Arjen tukitoimet koettiin tärkeäksi kartoittaa ja kirjata. Suunnitelman sisällöllisiä asioita, joita suunnitelmassa kartoitetaan ja kirjataan, ovat potilaan toimintakyky, ravitsemus, lääkitys, liikunnan harjoittaminen, mahdollinen fysioterapia, inkontinenssi, kotihoidon palvelut, sosiaaliset tukitoimet ja omaisten saama tuki. Suunnitelma tehdään ydinryhmässä, joka koostuu ainakin hoitajasta, lääkäristä, potilaasta ja hänen läheisestään. Suunnitelmassa tulee olla ajantasaiset yhteystiedot muistipotilaalle tärkeistä sosiaali- ja terveysnumeroista sekä seuraava kontrolliaika. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa. Tavoitteena on, että toimintatapa implementoitaisiin kuntoutuksen osaamiskeskuksen muistipoliklinikoilla.

The purpose of this study was to develop a practice of drafting a treatment and rehabilitation plan in the memory polyclinic. The aim was to strengthen the ability of patients to cope with everyday life and investigate the drafting of the treatment and rehabilitation plan from the patient's and his relatives' perspective. This study was made in co-operation with the Memory Polyclinic of Helsinki. The group of specialists for the study consisted of a neurologist, a geriatrist, a nurse from the memory polyclinic, a memory co-ordinator, an occupational therapist, a physiotherapist and a nurse from health station responsible for memory patients who are an essential part of the memory patient's treatment. The specialist group was tasked with creating a description of the main areas of treatment and rehabilitation plan and with assisting in drafting the plan. Data for this study was collected with a questionnaire to the memory patients and their relatives. Furthermore, four of the participants were also interviewed as a part of the study. Methods used in the study included a learning cafe and a gallery walk. The data collected during the study was further analyzed with qualitative content analysis. The result of the development was a description of practice to draft treatment and rehabilitation plans in memory polyclinics. Important facts about the patients to be documented included: patient's ability to function, nutrition, medication, physical activity, physiotherapy, incontinence, homecare services, social assistance and aid to the patient's relatives. The nucleus group, consisting of at least of nurse, doctor, patient and his relations, will create the treatment and rehabilitation plan and update it at least once a year. The aim is to implement this practice as a standard practice in memory polyclinics.