Säästöpuutyökalu leimikonsuunnittelun apuvälineenä: testaaminen eri kehitysluokan metsikkökuvioilla

Abstract

Kestävä metsänkäyttö ja talousmetsien luonnonhoito ovat nykyään ajankohtaisia teemoja metsäalalla. Vaatimuksia ja ohjeistuksia asetetaan niin EU:n tasolla kuin valtakunnallisesti. Maailmanlaajuiset sertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC asettavat omat kriteerinsä puupohjaisten tuotteiden alkuperälle.

Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tavoitteena kaikessa metsänkäsittelyssä. Leimikkotasolla se tarkoittaa metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen turvaamista, lahopuujatkumosta huolehtimista, säästöpuuryhmien ja riistatiheikköjen jättämistä, vesiensuojelusta huolehtimista ja talousmetsien monikäyttömahdollisuuksien edistämistä.

Suomen metsäkeskus on kehitellyt avointa paikkatietoaineistoa hyödyntävän Säästöpuutyökalun (versio 1.0), jonka avulla voidaan kartoittaa laadukkaita säästöpuuryhmien sijainteja leimikonsuunnittelun yhteydessä. Tässä tutkimuksessa kerätään tietoa Säästöpuutyökalun toiminnasta eri kehitysluokan metsikkökuvioilla ja etsitään kehitysideoita Säästöpuutyökalun jatkokehitystä varten.

Tutkimusaineistona on yhdeksän metsikkökuviota, jotka jakautuvat tasaisesti kehitysluokkiin 02, 03 ja 04. Jokaiselle metsikkökuviolle tehdään erikseen maastoehdotus säästöpuuryhmien sijainnista. Ehdotus pohjautuu teoriaosiossa esitettyyn taustatietoon talousmetsien luonnonhoidon, lahopuujatkumon ja sertifikaattien osalta. Maastoehdotusta vertaillaan Säästöpuutyökalun samalle kuviolle tekemään ehdotukseen. Tuloksia analysoidaan ja vertaillaan laadullisesti.

Tutkimustulosten mukaan eri kehitysluokkien välillä ei ole havaittavissa selkeitä eroja Säästöpuutyökalun toimivuuden eli laadukkaiden säästöpuuryhmien sijainnin löytämisen suhteen. Tulokset osoittavat, että vesistökohteen sijainti kuviolla yhdessä rehevän kasvupaikan kanssa lisää Säästöpuutyökalun toimivuutta.

Säästöpuutyökalun kehittämisen tueksi ehdotetaan latvusmallin (CHM) aiempaa tarkempaa analysointia sekä kehittyvän laserkeilausaineiston yksityiskohtaisempaa hyödyntämistä. Lahopuun tunnistavan laserkeilausdatan käyttö osana Säästöpuutyökalua lisäisi työkalun käyttömahdollisuutta myös leimikonsuunnittelussa.

Sustainable forestry and nature management are big issues in forestry discourse nowadays. For example, the European Union, Finnish government and certifica-tion systems PEFC and FSC are setting requirements and directives to forestry.

To maintain forest diversity is the goal in all forest processing in Finland. While stand marking it means to secure valuable habitats in forest nature, to take care of rotten wood continuum, to place retention tree groups and to take care of wa-ter conservation.

The Finnish Forest Centre has developed the retention tree tool, which is based on Remote Sensing (RS) and Airborne Laser Scanning (ALS) data. The reten-tion tree tool recommends locations of retention tree groups in the case of a marked stand. This study gathers information of the success of the retention tree tool on wood grades in the forest.

Research material included nine compartments of wood grades 02, 03 and 04. At first a student made a recommendation for each compartment in the forest. After that the retention tree tool made a recommendation for retention tree group locations. Recommendations were analyzed and compared qualitatively.

According to the research results there is no difference between wood grades. But the retention tree tool works better with compartments including minor water bodies and high nutritious habitats.

Recommendation for retention tree tool development could be to make use of Canopy Height Model (CHM) more specifically and analytically than before. Also new Airborne Laser Scanning (ALS) systems which can identify rotten wood could be useful in retention tree tool development.