Laadukkaan korjaushankkeen eteneminen vanhoissa vaurioituneissa pientaloissa
Alastalo, Jani (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021987
Tiivistelmä
Suomen rakennuskanta vanhenee, ja rakennusten korjausvelat kasvavat. Vanhojen rakennusten rakenteiden ja järjestelmien tekniset käyttöiät tulevat tiensä päähän. Eri ajankohtina on käytetty aikakaudelleen tyypillisiä rakenneratkaisuja, jotka tiedostetaan nykyisin kosteusteknisen käyttäytymisen osalta riskirakenteiksi. Rakenteen kosteustekninen toimivuus on heikkoa, jolloin rakenteisiin kehittyy kosteus- ja mikrobivaurioita.
Kun asukas aistii poikkeavaa hajua tai alkaa oireilla, kuinka hänen tulisi toimia seuraavaksi? Opinnäytetyön tarkoituksena oli käsitellä laadukkaan korjaushankkeen etenemistä vanhoissa vaurioituneissa pientaloissa. Usein omakotitalon omistajalla ei ole riittävää tietoa, kuinka asian suhteen tulisi edetä. Saatava tieto on hajanaista ja oikean tiedon sisäistäminen voi olla hankalaa. Opinnäytetyössä on käsitelty korjaushankkeen eri vaiheita sekä niihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi työhön on otettu esimerkkitapauskohde, joka on todellinen, työelämässä toteutettu korjaushanke.
Korjaushanke koostuu useista eri vaiheista. Usein vaiheiden läpiviemiseen tarvitaan asiantuntijoita. Korjaushanke alkaa selvitystyöllä. Rakenteiden kuntoa selvitetään kuntoarvion sekä kuntotutkimuksen avulla. Lisäksi käytettyjen materiaalien haitta-aineet kartoitetaan asbesti- ja haitta-ainekartoituksen avulla. Kartoitukset ja tutkimukset toimivat korjaussuunnittelun lähtötietoina. Korjaussuunnitelmat ovat jokaisessa korjaushankkeessa yksilöllisiä, ja niiden laatijan tulee ymmärtää kosteusteknistä käyttäytymistä. Korjausurakoitsija toteuttaa korjaukset suunnitelma-asiakirjojen sekä sopimusasiakirjojen puitteissa. Urakointia valvoo erillinen valvoja. Korjaustyön valmistuessa tilaaja ottaa vastaan valmiin korjaustyön.
Tiedonkululla ja pätevillä asiantuntijoilla on ratkaiseva merkitys korjausten onnistumisen kannalta. Laadukkaasti toteutetut selvitykset, korjaussuunnitelmat, korjaustyön kilpailutusvaihe, korjaustyö ja sen valvonta takaavat onnistuneen lopputuloksen korjaushankkeessa.
Kun asukas aistii poikkeavaa hajua tai alkaa oireilla, kuinka hänen tulisi toimia seuraavaksi? Opinnäytetyön tarkoituksena oli käsitellä laadukkaan korjaushankkeen etenemistä vanhoissa vaurioituneissa pientaloissa. Usein omakotitalon omistajalla ei ole riittävää tietoa, kuinka asian suhteen tulisi edetä. Saatava tieto on hajanaista ja oikean tiedon sisäistäminen voi olla hankalaa. Opinnäytetyössä on käsitelty korjaushankkeen eri vaiheita sekä niihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi työhön on otettu esimerkkitapauskohde, joka on todellinen, työelämässä toteutettu korjaushanke.
Korjaushanke koostuu useista eri vaiheista. Usein vaiheiden läpiviemiseen tarvitaan asiantuntijoita. Korjaushanke alkaa selvitystyöllä. Rakenteiden kuntoa selvitetään kuntoarvion sekä kuntotutkimuksen avulla. Lisäksi käytettyjen materiaalien haitta-aineet kartoitetaan asbesti- ja haitta-ainekartoituksen avulla. Kartoitukset ja tutkimukset toimivat korjaussuunnittelun lähtötietoina. Korjaussuunnitelmat ovat jokaisessa korjaushankkeessa yksilöllisiä, ja niiden laatijan tulee ymmärtää kosteusteknistä käyttäytymistä. Korjausurakoitsija toteuttaa korjaukset suunnitelma-asiakirjojen sekä sopimusasiakirjojen puitteissa. Urakointia valvoo erillinen valvoja. Korjaustyön valmistuessa tilaaja ottaa vastaan valmiin korjaustyön.
Tiedonkululla ja pätevillä asiantuntijoilla on ratkaiseva merkitys korjausten onnistumisen kannalta. Laadukkaasti toteutetut selvitykset, korjaussuunnitelmat, korjaustyön kilpailutusvaihe, korjaustyö ja sen valvonta takaavat onnistuneen lopputuloksen korjaushankkeessa.