Sosiaalinen media ja kehonkuva : 18-22-vuotiaiden nuorten sosiaalisen median käyttö ja kehonkuva

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan 18–22-vuotiaiden nuorten sosiaalisen median käyttöä, heidän kehonkuvaansa sekä sosiaalisen median käytön yhteyttä nuorten kehonkuvaan. Tarkoituksena oli tutkia nuorten kokemuksia sosiaalisen median käytöstä, ja miten nuoret kokevat sosiaalisen median käytön ja siellä nähtyjen sisältöjen olevan yhteydessä heidän kehonkuvaansa. Tutkimus päätettiin toteuttaa juuri tämän ikäisille nuorille, sillä monet aiemmat tutkimukset tutkivat joko nuorempia, tai vanhempia ikäluokkia. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Mediakasvatusseura, joka on valtakunnallinen nuorisoalan järjestö, sekä mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö.

Opinnäytetyön viitekehyksenä käsiteltiin aiheen kannalta tärkeimpiä käsitteitä, eli nuoruutta, kehonkuvaa ja sosiaalista mediaa. Kehonkuvaa käsiteltiin kehonkuvan rakentumisen näkökulmasta, sekä positiivisen ja negatiivisen kehonkuvan näkökulmista. Kehonkuvalla tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan yksilön ajatuksia, asenteita ja tyytyväisyyttä omaa kehoa kohtaan. Sosiaalisella medialla tarkoitettiin tässä opinnäytetyössä palveluita, joissa sen käyttäjä voi itse jakaa, tuottaa ja vastaanottaa sisältöä. Lisäksi tarkasteltiin nuorten sosiaalisen median käyttöä käytetyimpien palveluiden kautta, sekä sosiaalisen median käyttöä ja kehonkuvaa koskevia aiempia tutkimuksia.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin verkossa täytettävällä kyselylomakkeella, jota jaettiin kahdessa eri sosiaalisen median kanavassa, Instagramissa ja Facebookissa. Kyselylomake sisälsi kaksi osaa, joista toinen käsitteli sosiaalisen median käyttöä ja toinen kehonkuvaa. Lomakkeessa oli kysymyksiä, joissa oli valmiiksi strukturoituja vastausvaihtoehtoja, sekä väittämiä, joissa käytettiin 4-portaista järjestysasteikkoa (täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä, täysin eri mieltä). Tutkimukseen vastasi yhteensä 89 henkilöä, ja data analysoitiin käyttämällä laskentataulukko-ohjelmistoa.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret käyttivät sosiaalista mediaa pääsääntöisesti vähintään 3 tuntia päivässä. Suosituimmat sosiaalisen median alustat olivat Instagram ja Snapchat. Eniten nuoret käyttävät sosiaalista mediaa yhteydenpitoon, ja seuraavat sosiaalisessa mediassa omia kavereitaan. Osallistuneiden nuorten kehonkuvat olivat vaihtelevia, mutta suurin osa oli jollain tapaa tyytyväinen omaan kehoonsa. Opinnäytetyön tulosten mukaan sosiaalisen median käyttö on yhteydessä nuorten kokemuksiin omasta kehosta, ja se herättää nuorissa erilaisia ajatuksia omaan kehoon liittyen. Se loi nuorille ulkonäköpaineita ja saa nuoret vertailemaan itseään muihin, sekä on monissa aiheuttanut halua muuttaa itsessään tai omassa kehossaan jotain. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat tuoretta ja ajankohtaista tietoa nuorten sosiaalisen median käytöstä ja kehonkuvasta, sekä näiden yhteydestä. Tietoa voidaan hyödyntää nuorten kanssa työskennellessä niin sosiaali-, kuin kasvatusalan tehtävissä. Tuloksista ilmeni myös monia aiheita jatkotutkimuksille.