Suuhygienisti ja alle kouluikäisten lasten hoitopelon lievittäminen
Korpijärvi, Henni-Riikka; Pyhäjärvi, Anniina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302172494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302172494
Tiivistelmä
Suun terveydenhuollon asiakkaista joka kolmas kärsii hoitopelosta. Hoitopelko voi syntyä jo lapsuudessa, minkä vuoksi sen ennaltaehkäisy tulisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Pelkäävälle potilaalle voi syntyä noidankehä, jossa hoidon siirtäminen aiheuttaa tilanteen pahenemisen suussa, mikä lisää pelkoa ja häpeää. Suun terveydenhuollon ammattilaisten ja huoltajien tuki sekä yhteistyö ovat tärkeitä asioita lapsen hoitopelon lievittämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Suun terveydenhoidon hoitopelon taustalla voi olla useita tekijöitä, niin ulkoisia kuin sisäisiä. Näiden erilaisten tekijöiden vuoksi suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi siis osata tunnistaa pelko ja tiedostaa keinoja, joilla hoitopelkoa voidaan lievittää ennen hoitokäyntiä ja sen aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli kuvata, miten suuhygienistit lievittävät alle kouluikäisen lapsen hoitopelkoa ennen hoitokäyntiä ja hoitokäynnin aikana sekä millaista yhteistyötä suuhygienistit tekevät lapsen huoltajien kanssa lapsen hoitopelon ennaltaehkäisyssä. Työn tilaajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulu, suuhygienistin tutkinto-ohjelma. Tutkimustulosten avulla voidaan vahvistaa suuhygienistien osaamista ja tietoisuutta hoitopelkoisen alle kouluikäisen lapsen kohtaamisessa ja hoitopelon lievittämisessä.
Tutkimusta varten luotiin sähköinen Webropol-kysely. Kysely lähetettiin Suomen Suuhygienistiliitto ry:n kautta reilulle 700:lle liiton jäsenelle, joista kyselyyn vastasi n. 10 % eli 79 (n=79).
Tutkimustulosten mukaan suuhygienistien käyttämät hoitopelon lievitysmenetelmät ovat enemmän aineettomia kuin konkreettisia materiaaleja. Lapsen hoitopelkoa lievitetään lähinnä omalla rauhallisuudella, keskustelemalla avoimesti pelosta sekä osoittamalla empatiaa ja ymmärrystä lapsen hoitopelkoa kohtaan. Koska ajanvarauksen hoitaa usein jokin ulkopuolinen ajanvaraaja, ei suuhygienisteillä ole mahdollisuutta olla yhteydessä lapsen huoltajiin etukäteen ja pyytää huoltajia valmistamaan lasta hoitokäyntiin. Monesti ongelmana on myös se, etteivät suuhygienistit tiedä lapsen pelosta välttämättä etukäteen, jolloin valmistautuminen hoitokäyntiin jää tämän takia vähäiseksi.
Lasten hoitopelkoa voitaisiin jatkossa selvittää lasten näkökulmasta. Miten lapset kokevat erilaiset suuhygienistin käyttämät hoitopelon lievitysmenetelmät ennen hoitokäyntiä ja sen aikana? Aiheesta voisi tehdä esimerkiksi laadullisen tutkimuksen haastattelemalla lasten kokemuksia menetelmistä.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli kuvata, miten suuhygienistit lievittävät alle kouluikäisen lapsen hoitopelkoa ennen hoitokäyntiä ja hoitokäynnin aikana sekä millaista yhteistyötä suuhygienistit tekevät lapsen huoltajien kanssa lapsen hoitopelon ennaltaehkäisyssä. Työn tilaajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulu, suuhygienistin tutkinto-ohjelma. Tutkimustulosten avulla voidaan vahvistaa suuhygienistien osaamista ja tietoisuutta hoitopelkoisen alle kouluikäisen lapsen kohtaamisessa ja hoitopelon lievittämisessä.
Tutkimusta varten luotiin sähköinen Webropol-kysely. Kysely lähetettiin Suomen Suuhygienistiliitto ry:n kautta reilulle 700:lle liiton jäsenelle, joista kyselyyn vastasi n. 10 % eli 79 (n=79).
Tutkimustulosten mukaan suuhygienistien käyttämät hoitopelon lievitysmenetelmät ovat enemmän aineettomia kuin konkreettisia materiaaleja. Lapsen hoitopelkoa lievitetään lähinnä omalla rauhallisuudella, keskustelemalla avoimesti pelosta sekä osoittamalla empatiaa ja ymmärrystä lapsen hoitopelkoa kohtaan. Koska ajanvarauksen hoitaa usein jokin ulkopuolinen ajanvaraaja, ei suuhygienisteillä ole mahdollisuutta olla yhteydessä lapsen huoltajiin etukäteen ja pyytää huoltajia valmistamaan lasta hoitokäyntiin. Monesti ongelmana on myös se, etteivät suuhygienistit tiedä lapsen pelosta välttämättä etukäteen, jolloin valmistautuminen hoitokäyntiin jää tämän takia vähäiseksi.
Lasten hoitopelkoa voitaisiin jatkossa selvittää lasten näkökulmasta. Miten lapset kokevat erilaiset suuhygienistin käyttämät hoitopelon lievitysmenetelmät ennen hoitokäyntiä ja sen aikana? Aiheesta voisi tehdä esimerkiksi laadullisen tutkimuksen haastattelemalla lasten kokemuksia menetelmistä.