Helsingin kaupungin liikuntakiinteistöjen energiankulutus ja energiankäytön CO2 – päästöt vuosina 2017–2021 sekä kiinteistöihin käytetyt korjauskustannukset
Leoni, Juha (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302162467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302162467
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee erityyppisten liikuntakiinteistöjen energian ja vedenkulutuksia, energiankäytön hiilidioksidipäästöjä sekä korjauskustannuksia. Työn tavoitteena on luoda kuva liikuntakiinteistöjen ominaiskulutuksista sekä korjauksiin käytetyistä kustannuksista. Energian ja vedenkulutuksien osalta tarkastellaan Suomen kuuden suurimman kaupungin kohteita ja verrataan niitä Motivan ylläpitämään palvelurakennuksien ominaiskulutuksien mediaaniin. Korjauskustannusten osalta tarkastellaan Helsingin kaupungin kohteita vuosilta 2000–2020.
Vertailtavien kohteiden rakennustilavuudet ovat välillä 4 460–151 800 r-m3. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen osalta 40 % uimahalleista on Motivan palvelurakennuksien ominaiskulutuksien mediaanin 89,1 kWh/r-m3/a yläpuolella. Sähköenergian ominaiskulutuksen osalta 40 % uimahalleista on mediaanin 44,5 kWh/r-m3/a yläpuolella. Vedenkulutuksen osalta vain 10 % uimahalleista on mediaanin 871 dm3/r-m3/a yläpuolella. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen osalta 78 % jäähalleista on mediaanin 18,3 kWh/r-m3/a yläpuolella. Sähköenergian ominaiskulutuksen osalta 89 % jäähalleista on mediaanin 24,8 kWh/r-m3/a yläpuolella ja vedenkulutuksen osalta 67 % jäähalleista on mediaanin 73 dm3/r-m3/a yläpuolella. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen osalta 40 % liikuntahalleista ylittää mediaanin 23,0 kWh/r-m3/a. Sähköenergian ominaiskulutuksen osalta 20 % ylittää mediaanin 12,3 kWh/r-m3/a ja vedenkulutuksen osalta 50 % ylittää mediaanin 40 dm3/r-m3/a.
Energian ominaiskulutuksien ja tehtyjen energiainvestointien vertailu osoittaa, että liikuntakiinteistöissä on suuri säästöpotentiaali, kuten Pirkkolan jäähallin lämmityksen nettoenergian tarpeesta laskettu lauhdelämmön laskennallinen yli 70 % vuosisäästö osoittaa.
Helsingin kohteiden korjauskustannusten taso näyttäisi olevan myös pienempi suhteessa muiden kaupunkien ylläpitovuokratasoon.
Avainsanat: liikuntakiinteistö, uimahalli, jäähalli, urheiluhalli, energiankulutus, CO2-päästöt, korjauskustannukset, kiinteistövuokra
Vertailtavien kohteiden rakennustilavuudet ovat välillä 4 460–151 800 r-m3. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen osalta 40 % uimahalleista on Motivan palvelurakennuksien ominaiskulutuksien mediaanin 89,1 kWh/r-m3/a yläpuolella. Sähköenergian ominaiskulutuksen osalta 40 % uimahalleista on mediaanin 44,5 kWh/r-m3/a yläpuolella. Vedenkulutuksen osalta vain 10 % uimahalleista on mediaanin 871 dm3/r-m3/a yläpuolella. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen osalta 78 % jäähalleista on mediaanin 18,3 kWh/r-m3/a yläpuolella. Sähköenergian ominaiskulutuksen osalta 89 % jäähalleista on mediaanin 24,8 kWh/r-m3/a yläpuolella ja vedenkulutuksen osalta 67 % jäähalleista on mediaanin 73 dm3/r-m3/a yläpuolella. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen osalta 40 % liikuntahalleista ylittää mediaanin 23,0 kWh/r-m3/a. Sähköenergian ominaiskulutuksen osalta 20 % ylittää mediaanin 12,3 kWh/r-m3/a ja vedenkulutuksen osalta 50 % ylittää mediaanin 40 dm3/r-m3/a.
Energian ominaiskulutuksien ja tehtyjen energiainvestointien vertailu osoittaa, että liikuntakiinteistöissä on suuri säästöpotentiaali, kuten Pirkkolan jäähallin lämmityksen nettoenergian tarpeesta laskettu lauhdelämmön laskennallinen yli 70 % vuosisäästö osoittaa.
Helsingin kohteiden korjauskustannusten taso näyttäisi olevan myös pienempi suhteessa muiden kaupunkien ylläpitovuokratasoon.
Avainsanat: liikuntakiinteistö, uimahalli, jäähalli, urheiluhalli, energiankulutus, CO2-päästöt, korjauskustannukset, kiinteistövuokra