Terveellisemmät elintavat sokerinkulutusta vähentämällä: interventio Savonian sosiaali- ja terveysalan valmistuville opiskelijoille

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä yhteistyössä Hyvällä mielellä Pohjois-Savo hankkeen ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida vapaiden sokereiden kulutusta vähentävä interventio. Kehittämistyön tavoitteena on motivoida Savonia-ammattikorkeakoulun valmistuvia sairaanhoitajaopiskelijoita vähentämään vapaiden sokereiden kulutusta WHO:n määrittämälle tasolle ja edistää vapaiden sokereiden käytön vähentämisen seurauksena opiskelijoiden elintapoja.

Suurella osalla suomalaisista vapaiden sokereiden kulutus on laskenut vuoden 1980 jälkeen lähelle WHO:n sokerin saantisuosituksen tasoa. Nuorilla sokerin kulutus on kuitenkin lisääntynyt ja siihen vaikuttaa etenkin sokeripitoiset virvoitusjuomat. Sokerin runsas kulutus voi aiheuttaa riippuvuutta ja vaikuttaa haitallisesti henkilön terveyteen. Sokerin liikakulutus voi altistaa muun muassa tyypin 2 diabetekselle, liikalihavuudelle ja sen tuomille terveyshaitoille.

Interventio on väliintulo, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän terveyskäyttäytymiseen. Intervention tapaamiskerrat järjestettiin kahden viikon aikana Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa ennalta sovittuina aikoina. Tapaamisiin oli mahdollista osallistua paikan päällä tai etäyhteyden kautta. Ensimmäiseen tapaamiseen osallistui 11 henkilöä. Tapaamiskerralla annettiin teoriatietoa sokerin käytöstä ja motivoitiin osallistujia vähentämään sokerinsaantia ennalta laaditun PowerPoint-esityksen avulla. Toiseen tapaamiseen osallistui kahdeksan henkilöä. Toisella tapaamiskerralla käytiin läpi osallistujien tapoja ja keinoja ylläpitää jatkossa sokerin vähäisempää kulutusta. Interventiota varten perustettiin Instagram-tili, jonka tarkoituksena oli ylläpitää osallistujien motivaatiota tapaamiskertojen välisenä aikana.

Toisen tapaamiskerran lopuksi osallistujilta kerättiin palautetta intervention toteutuksesta arviointikyselyn avulla. Arviointikyselyyn vastasi yhdeksän interventioon osallistunutta henkilöä. Arviointikyselyn kysymykset toteutettiin hyödyntäen Likert-asteikkoa arvioiden kysymyksiä 1–5 asteikolla. Intervention hyödyllisyys kysymykseen vastasi yhdeksästä osallistujasta kuusi erittäin hyödyllinen, osallistujista kaksi vastasi hyödyllinen ja osallistujista yksi vastasi melko hyödyllinen. Teoriatiedon riittävyyteen vastasi yhdeksästä osallistujasta neljä erittäin laaja ja osallistujista viisi vastasi laaja. Kaikki yhdeksän osallistujaa kokivat intervention sisällön ja esitystavan hyvinä. Intervention ajan käyttö oli kaikkien yhdeksän osallistujan mielestä sopiva. Arviointikyselyssä oli myös avoin kysymys, jossa osallistujilla oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta ja kehittämisideoita. Seitsemän yhdeksästä arviointikyselyyn vastanneesta vastasi vapaamuotoiseen osioon. Avoimesta palautteesta nousi esille, että kaksi viikkoa kestävän intervention aikana ei ehditty saavuttamaan tarpeeksi näkyviä muutoksia. Pääsääntöisesti palaute oli positiivista ja osallistujat pitivät interventiota hyödyllisenä.

Interventiota voidaan jatkossa hyödyntää sellaisenaan eri organisaatioissa, kuten eri kouluissa tai työpaikoilla. Kehittämistyö keskittyi sokerin vähentämiseen, mutta intervention runkoa voitaisiin hyödyntää myös vastaavanlaisena eri ravintoaineella. Jatkokehittämisideana intervention voisi järjestää pidemmällä aikavälillä, jolloin intervention vaikuttavuus lisääntyisi ja intervention avulla voitaisiin saavuttaa pidempi aikaisia elämäntapamuutoksia. Intervention tapaamisia voisi parantaa lisäämällä toiminnallisuutta ja tiedon havainnollistavampaa esittämistapaa.